Tämä teos vie lukijansa Jäämeren rantamille. Se kertoo 1700- ja 1800-luvulla sinne muuttaneiden suomalaisten ja heidän jälkeläistensä elämästä. Historia on vahvasti läsnä. Kirjassa on runsaasti tietoa, jota ei ole aiemmin julkaistu. Sisukkaat ja lannistumattomat suomalaiset rakensivat Jäämeren rannoille omaleimaisia kalastajakylia, esim. Pykeijan. 1800-luvun lopulla Vesisaaren asukkaista yli puolet oli suomalaisia. He olivat tuoneet mukanaan omat tapansa ja kulttuurinsa. Myös Paatsjoelle muutettiin 1800-luvulla. Seutu oli maisemaltaan kaikkein suomalaisin. Yhteydet rajan molemmin puolin olivat vilkkaat niin kauan, kunnes raja v. 1944 suljettiin ja Suomi joutui luovuttamaan Petsamon Neuvostoliitolle. Teos kuvaa yksityiskohtaisesti ruijansuomalaisten vaiheita. Se osoittaa elävin esimerkein, ettei Jäämeren kansa ole unohtanut myöskään omaa kieltään, suomea. Murre, jota nykyisin kutsutaan myös kveenin kieleksi, taipuu vivahteikkaasti vanhojen ruijansuomalaisten puheessa. Haastattelut ja värikkäät tarinat, joita kirjassa on runsaasti, elävöittävät kerrontaa. Tekstiä tukee ainutlaatuinen, laaja valokuva-aineisto. Jokaiselle Euroopan pohjoisalueista kiinnostuneelle kirja tarjoaa avartavan lukuelämyksen.Sarja Siirtolaisuusinstituutti: E-sarjaSiirtolaisuustutkimuksia, ISSN 0356-9659Luokitus Kansallisuusliikkeet. Kansalliset vähemmistöt. Kansallisuuskysymykset (udkf 323.1)Perinnetieteet. Etnologia. Kansatiede (udkf 39)Väestötiede. Väestötutkimus. Demografia. Muuttoliike. Siirtolaisuus (udkf 314)ykl 32.2109Suomen ja suomalais-ugrilaisten kansojen kansatiede (ykl 49.2)Aiheet Onnela, Samuli, → 1938- Yli-Tepsa, Matti. muistelmat suomalaiset kansanperinne kansanmusiikki kansalliset vähemmistöt etniset ryhmät siirtolaiset henkilöhistoria asutushistoria historiantutkijat kerääjät paikallishistoriat (historiikit) kylät suvut historia kveenit siirtolaisuus Ruija Norja
