"Helmi Suomen maakuntien joukossa" antaa ensimmäistä kertaa monipuolisen ja kaunistelemattoman kuvan Itä-Karjalasta suomalaisvallan vuosina 1941-1944. Kirja tarjoaa uutta tietoa Suomen sotilashallinnon toimista Itä-Karjalassa sekä asukkaiden elinoloista ja mielialoista suomalaisia kohtaan. Samalla teos avaa uusia näkökulmia jatkosodasta käytyyn keskusteluun.Alueen valtaamisen uskottiin johtavan siihen, että se liitettäisiin tulevassa rauhassa Suomeen. Itä-Karjalassa ryhdyttiin harjoittamaan suomalaiskansallista valistustoimintaa. Väestö jaettiin kahteen osaan: kansalliseen väestöön eli suomalaisiin, karjalaisiin ja vepsäläisiin sekä vieraaseen väestöön, johon kuului lähinnä venäläisiä ja ukrainalaisia. Vieraasta väestöstä lähes 24 000 siirrettiin keskitysleireille, joissa ravitsemusolot olivat heikot ja kuolleisuus korkea.Sotatoimien kallistuttua Neuvostoliiton hyväksi vain vähäinen osa Itä-Karjalan asukkaista lähti suomalaisten joukkojen mukana Suomeen. Rauhanteon jälkeen Suomi joutui palauttamaan väestön takaisin alueelle ja maksamaan suuria sotakorvauksia sodan aiheuttamista vahingoista.
