Helsinkiläinen Jyrki opettaa yliopistolla matematiikkaa ja yrittää luoda suurta teoriaa eurokolikoiden liikkeistä. Berliiniläinen toimittaja Jürgen valmistelee läpimurtojuttuaan uususkonnollisista liikkeistä. Barcelonalainen valokuvaaja Jorge aikoo vangita määritelmiä pakenevan nykyihmisen kuviinsa kuluttajaryhmäänsä sidottuna. Mikkeliläinen Jyri on hieman kliseinenkin nuoren kapinallisen prototyyppi, vähän kaikelle ja kaikille haistattelija.Viestikapula kiertää ketterästi Euroopan laidalta toiselle. Jokainen hahmoista joutuu vuoroin toteamaan, että elämä on toisaalla, kotoisen tutkijankammion tai valokuvausstudion ulkopuolella. Myllerrystä kussakin nuoressa miehessä aiheuttaa Anna-niminen nainen, romaanisella kielialueella tietenkin Ana.Tarina kulkee, henkilöhahmot saavat ulottuvuutta ja miljööt heräävät henkiin, oli kyse sitten mikkeliläisestä lähiöangstista tai Euroopan metropolien katedraaleista ja katusoittajista. Kirjailijan olisi kannattanut paikoin varoa rutiinimaista pikkunokkeluuksien suoltamista. Jyrin keskustelut vuokraemännän, rautakauppiaan, markkinatutkijan ja vanhempiensa kanssa todistavat kyllä jaritervomaisesta verbaaliakrobatiasta ja tilannekomiikan tajusta mutta eivät välttämättä vie juonta eteenpäin tai syvennä hahmoa.Tuotemerkkien käytössä hän rikkoo kaunokirjallisuuden Suomen ennätyksen. Helsinkiläinen 26-vuotias opiskelijatyttö epäilemättä tunnistaa Ultra Bran ja Maija Vilkkumaan säkeitä, nuoren parisuhteen ihanuuden ja kurjuuden sekä yleiseurooppalaisen tavaratodellisuuden, joita Hämäläinen nautittavan tarkkanäköisesti kuvaa. Kirja on todella urbaanin kansanperinteen runsaudensarvi.Vastaavasti työtön 52-vuotias torniolaismies voisi olla ymmällään tekstiviestien, salamavalojen, soittoäänien, lenkkarimerkkien, elokuvatrivian, uususkontojen ja totaaliteoriaa maailmasta havittelevien tietokoneohjelmien kakofoniassa. Mahtuuhan kirjallisuuteemme toki muutakin kuin sydänverellä kirjoitettua syrjäytymiskuvauksia.Omassa lajissaan Hämäläinen pärjää kansainvälisestikin hyvin. Populaarikulttuurin jo äidinmaidosta imeneiden, uusavuttomien nuorten aikuisten pariutumisongelmista kirjoittavat muun muassa Nick Hornby ja Hanif Kureishi. Brittikollegat ovat viime vuosina hieman väsyneet ja siirtyneet sarjatuotantoon.
