Antikvariaatti.net - tarjolla 913923 nimikettä

almanakka kalenteri

Laivaston luutnantti Ralph Trewin saapuu Lontoosta Singaporeen. Hän joutuu tykkivenelaivueen lippulaivan ensimmäiseksi upseeriksi. Tuskin kuukautta on kulunut kun japanilaiset tekevät yllätyshyökkäyksen ja pommittavat kaupunkia.

12 x 19 cm, todellisiin tapahtumiin perustuva "Kuolemaantuomitun kertomus" -, jota käytetään tässä suomalaisille varusmiehille v. 1955 suunnatussa kirjasessa.Kahden hirtetyn viipurilaispojan tapaus.*Inkeri-lehti julkaisi 8.12.1917 – siis kaksi päivää Suomen itsenäisyysjulistuksen jälkeen – tämän artikkelin. Se on suoraan lainattu kirjailija, pastori Edvin Wirénin teoksesta ”Krestyn ristikkojen takana” (1917). Tapaus tunnetaan alan historioitsijoiden keskuudessa, mutta ansainnee tulla tässäkin esille.https://fi.wikipedia.org/wiki/Edvin_Wirén*”Kaksi tsaarinvallan viatonta uhria.(ilmestynyt myös Viipurin Sanomissa)Teloitetut viipurilaiset.Pietarin vankiloissa viruneitten tsaarinvallan suomalaisten uhrien sielunhoitaja, pastori Edvin W i r é n on julaissut erittäin mielenkiintoisen kuvauksen nimellä ”Krestyn ristikkojen takaan”, josta erittäin suosittelemme lukijoillemme. Tästä teoksesta rohkenemme lainata 31. luvun, joka otsakkeella ”K a k s i t e l o t u s t a” kuvaa kahden viipurilaisen nuorukaisen Onni Nöjdin ja Johan Jaatisen viimeisiä hetkiä ja hirttämistä Krestyn telotuspaikalla.(Kresty: pahamaineinen vankila Pietarin keskusta-alueella. – Olen käynyt siellä 1990-luvulla, vh).*Kuvaus on seuraava:”Sanoin ei voi kuvata niitä kärsimyksiä, sitä kurjuutta, jota parhaillaan jatakuva maailmansota on tuonut tullessaan kaikkialle.Maamme on koko ajan saanut vain sivulta seurata suuria sotatapahtumia. Mutta monin tavoin on se silti saanut suoranaisestikin tuntea vallitsevien olojen vakavaa painostusta. Yleinen tilanne on synkistynyt ja vaikeutunut ehkä enemmän kuin milloinkaan ennen. Lukuisia kotejamme ovat sitä paitsi kohdanneet raskaat koettelemukset, katkerat surut.Surullisimpia ja sydäntäsärkevimpiä tapahtumia lähinnä kuluneitten vuosien tapaussarjoissa ovat meille kieltämättä olleet ne kuolemantuomiot, jotka meillä venäläinen hallitusvalta piti tarpeellisena panna täytäntöön eräitten suomalaisten suhteen.Koska minut kerran pappina pakotettiin olemaan saapuvilla, kun kahdelta suomalaiselta mieheltä Pietarissa hirttämällä riistettiin henki, koetan seuraavassa kuvata tätä kauhistuttavaa tapaustPa.*Perjantaina heinäkuun 23:na [1915] illalla soitti johtaja Strandmann minulle Krestystä kehottaen minua saapumaan vankilaan klo 12 yöllä, jolloin minun piti olla puettuna papinkaapuun ja tuoda ehtoollisvälineet mukanani. Kysymykseeni mitä hän tarkoitti, sain kauhistuttavan vastauksen:”Kuolemantuomio tullaan panemaan täytäntöön!”*Aavistin heti, että kyseessä oli kaksi Viipurista kotoisin olevaa nuorta suomalaista, 20-vuotias Onni Nöjd ja 19-vuotias Johan Jaatinen, jotka Pietarin sotaoikeus paria viikkoa aikaisemmin oli tuominnut kuolemaan, kummankin epäiltynä siitä, että he olisivat eräitten tovereittensa kanssa marraskuun 19. vuonna 1914 olleet tappelussa erään Aleksandroff -nimisen aliupseerin kanssa Viipurissa, aiheuttaen tämän pian sen jälkeen sattuneen kuoleman.Eräs Viipurissa ilmestyvä työväenlehti, jonka joku aika takaperin sain käsiini, tiesi nimittäin kertoa, että nämät [syntymäpäiväni! vh] miehet – joitten väitettiin olleen osallisina tässä salaperäisessä ja muuten varsin hataran selvityksen varassa olleessa jutussa – tuomittiin kuolemaan, kun taas heidän tovereittensa osaksi tuli kymmenen vuoden pakkotyö.*Vankilaan saavuttuani osottautuivat epäilykseni tosiksi. Molempia nuorukaisia oli, sitten kun heidät keväällä oli vangittu, säilytetty tutkintovankilassa, mutta oli heidät samana päivänä lähetetty Krestyyn ja heidän mukanaan salainen kirjelmä, jota minullekin näytettiin ja jossa oli määräys lopullisen tuomion täytäntöönpanosta.Odotettuani kansliassa johtajan ja yövuorolla olevan päivystävän upseerin seurassa klo 1 saakka, saapui sinne eräs komissioni, johon kuului toistakymmentä erilaisiin virkapukuihin puettua virkamiestä, edustaen eri virastoja, kuten prokuraattorinvirastoa, sotaoikeutta, santarmi- ja poliisilaitosta.

almanakka kalenteri

almanakka kalenteri

almanakka kalenteri

almanakka kalenteri

almanakka kalenteri

12 x 21 cm.

8 x 14 cm.

8 x 14 cm.

8 x 14 cm.

6 x 13 cm, suojapaperi osin kiinni tarrapinnassa.