Antikvariaatti.net - tarjolla 984513 nimikettä

Teoksen on suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila arabiankielisestä alkuteoksesta Alf Layla wa-Layla. Siinä on myös esipuhe (Esipuhe kirjaan jota ei ole) ja selitykset.

Sarja: Runoja tunteville

Kuvat: Pekka Hänninen

Suomalaisia naistaiteilijoita 1880-luvultaKirjaHenkilö Konttinen, Riitta, 1946-Otava 1988Ulkoasu 286 sivua : kuvitettu ; 27 cmKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiHuomautukset Lisäpainokset: 2. p. 1989. - 3. p. 2000.Julkaistu Helsingissä [Hki] : Otava 1988Luokitus Maalaustaide (udk 75)Suomi (ykl 74.92)Aiheet 1880-lukumaalaustaideSuomiValmistaja (Keuruu)Lisätiedot Riitta KonttinenISBN 951-1-09829-2 sidottu

Leena LuostarinenKirjaHenkilö Lavonen, Kuutti, 1960-Weilin + Göös 1988. NÄYTÄ MUUT VERSIOT (1)Summary.Ulkoasu 80 sivua : kuvitettu ; 30 cmKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiJulkaistu [Espoo] : Weilin + Göös 1988.Luokitus Maalaustaide (udk 75)udk 929 LuostarinenSuomi (ykl 74.92)Aiheet Henkilö Luostarinen, Leena, → 1949-2013.elämäkerratkuvataiteilijatmaalaustaideLisätiedot Kuutti LavonenISBN 951-35-4371-4 sidottu

Aimo Kanerva : suomalaista maisemaa etsimässä = in search of the image of the Finnish landscapeKirjaKanerva, Aimo ; Waltari, MikaWeilin + Göös 1977.Ulkoasu [84] sivua : kuvitettu, karttoja ; 26 cmKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiJulkaistu [Espoo] : Weilin + Göös 1977.Lisätiedot teksti = text: Mika Waltari ; valokuvat = photographs: István Rácz ; [English transl.: Aaron Bell]ISBN 951-35-1603-2 sidottu951-35-1618-0 nidottuKontrolloimaton nimeke Suomalaista maisemaa etsimässä

Isä piirtää : kuvia Erkki Tantun elämästäKirjaHenkilö Tanttu, Erkki, 1907-1985 ; Henkilö Tanttu, Juha, kirjoittaja, 1936-1998 ; Henkilö Tanttu, Markku, toimittaja, 1944-Otava 1990Ulkoasu 160 sivua : kuvitettu ; 29 cmKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiJulkaistu Helsingissä : Otava 1990Luokitus udk 929 TanttuPiirustus. Taideteollisuus. Taidekäsityö. Sisustustaide (udk 74)Grafiikka (udk 76)Suomi (ykl 75.192)Aiheet Henkilö Tanttu, Erkki, → 1907-1985.elämäkerratkuvataiteilijatValmistaja (Keuruu)Lisätiedot teksti Juha Tanttu ; kuvatoimitus Markku Tanttu ; [ulkoasu ja kuvatekstit Markku Tanttu]ISBN 951-1-11420-4 sidottu

Mieskuoro Laulun Ystävien perustamisvuosi on 1914. Ensimmäinen virallinen konsertti pidettiin 21. helmikuuta 1915 Turun Akatemiatalossa. Elettiin tsaarinvallan aikaa, jolloin kaupunkiin tarvittiin suomenkielinen kuoro tavoitteena laulaen nostaa suomalaista kansallistuntoa ja identieettiä. Syksyllä 1914 joukko miehiä päätti ryhtyä harjoittamaan mieskuorolaulua. Johtajaksi lupautui Turun tuomiokirkon kanttori Walfrid Wahlroos.Kuoron säännöt ja nimi virallistettiin 13. helmikuuta 1924. Hyvin toimiva kuoro tarvitsee vahvoja johtajia. Toiminnan käynnistyttyä kuorossa toimi 1920-1940 luvuilla kaksi vahvaa vaikuttajaa, joista toinen, kouluneuvos Aarne Honka, toimi kuoron puheenjohtaja, ja toinen, metsäneuvos Ilmari Kalkkinen, taiteellisena johtajana. Heidän merkitystään voidaan hyvällä syyllä korostaa Laulun Ystävien elämässä. Samanlaisia vahvoja johtajapareja löytyy 1970–1980-luvuilta, jolloin muun muassa hankittiin oma laulutalo. Puheenjohtaja Seppo Paatero ja taiteellinen johtaja Jarmo Kokkonen huolehtivat siitä, että kuorossa toimittiin – kunnostettiin laulutaloa ja esitettiin Jean Sibeluksen Kullervo-sinfoniaa.Kotimaan lisäksi kuoro on esiintynyt konsertoiden tai kilpaillen useissa Euroopan maissa sekä Israelissa, Kanadassa ja Japanissa. Festivaaleista mainittakoon Savonlinnan Oopperajuhlat 1990, Tallinnan Laulujuhlat 2004, Tarton mieskuorotapahtuma 2012 ja vastaava tapahtuma Reykjavikissa 2015. Matkojen aikana on solmittu ystävyyssiteitä eri kuoroihin. Ensimmäinen ulkomainen ystävyyskuoro oli Göteborgs och Bohus läns Sångarförbund. Vuonna 1966 kuoro solmi ystävyyssiteet tallinnalaiseen Teaduste Akadeemia Meeskooriin ja kuorojen välinen kanssakäyminen on jatkunut tähän päivään saakka. Kotikaupungissaan kuoro on tehnyt useaan otteeseen yhteistyötä Turun Naislaulajien kanssa ja viime aikoina yhteistyötä on tiivistetty entisestään.

Mieskuoro Laulun Ystävien perustamisvuosi on 1914. Ensimmäinen virallinen konsertti pidettiin 21. helmikuuta 1915 Turun Akatemiatalossa. Elettiin tsaarinvallan aikaa, jolloin kaupunkiin tarvittiin suomenkielinen kuoro tavoitteena laulaen nostaa suomalaista kansallistuntoa ja identieettiä. Syksyllä 1914 joukko miehiä päätti ryhtyä harjoittamaan mieskuorolaulua. Johtajaksi lupautui Turun tuomiokirkon kanttori Walfrid Wahlroos.Kuoron säännöt ja nimi virallistettiin 13. helmikuuta 1924. Hyvin toimiva kuoro tarvitsee vahvoja johtajia. Toiminnan käynnistyttyä kuorossa toimi 1920-1940 luvuilla kaksi vahvaa vaikuttajaa, joista toinen, kouluneuvos Aarne Honka, toimi kuoron puheenjohtaja, ja toinen, metsäneuvos Ilmari Kalkkinen, taiteellisena johtajana. Heidän merkitystään voidaan hyvällä syyllä korostaa Laulun Ystävien elämässä. Samanlaisia vahvoja johtajapareja löytyy 1970–1980-luvuilta, jolloin muun muassa hankittiin oma laulutalo. Puheenjohtaja Seppo Paatero ja taiteellinen johtaja Jarmo Kokkonen huolehtivat siitä, että kuorossa toimittiin – kunnostettiin laulutaloa ja esitettiin Jean Sibeluksen Kullervo-sinfoniaa.Kotimaan lisäksi kuoro on esiintynyt konsertoiden tai kilpaillen useissa Euroopan maissa sekä Israelissa, Kanadassa ja Japanissa. Festivaaleista mainittakoon Savonlinnan Oopperajuhlat 1990, Tallinnan Laulujuhlat 2004, Tarton mieskuorotapahtuma 2012 ja vastaava tapahtuma Reykjavikissa 2015. Matkojen aikana on solmittu ystävyyssiteitä eri kuoroihin. Ensimmäinen ulkomainen ystävyyskuoro oli Göteborgs och Bohus läns Sångarförbund. Vuonna 1966 kuoro solmi ystävyyssiteet tallinnalaiseen Teaduste Akadeemia Meeskooriin ja kuorojen välinen kanssakäyminen on jatkunut tähän päivään saakka. Kotikaupungissaan kuoro on tehnyt useaan otteeseen yhteistyötä Turun Naislaulajien kanssa ja viime aikoina yhteistyötä on tiivistetty entisestään.

Mieskuoro Laulun Ystävien perustamisvuosi on 1914. Ensimmäinen virallinen konsertti pidettiin 21. helmikuuta 1915 Turun Akatemiatalossa. Elettiin tsaarinvallan aikaa, jolloin kaupunkiin tarvittiin suomenkielinen kuoro tavoitteena laulaen nostaa suomalaista kansallistuntoa ja identieettiä. Syksyllä 1914 joukko miehiä päätti ryhtyä harjoittamaan mieskuorolaulua. Johtajaksi lupautui Turun tuomiokirkon kanttori Walfrid Wahlroos.Kuoron säännöt ja nimi virallistettiin 13. helmikuuta 1924. Hyvin toimiva kuoro tarvitsee vahvoja johtajia. Toiminnan käynnistyttyä kuorossa toimi 1920-1940 luvuilla kaksi vahvaa vaikuttajaa, joista toinen, kouluneuvos Aarne Honka, toimi kuoron puheenjohtaja, ja toinen, metsäneuvos Ilmari Kalkkinen, taiteellisena johtajana. Heidän merkitystään voidaan hyvällä syyllä korostaa Laulun Ystävien elämässä. Samanlaisia vahvoja johtajapareja löytyy 1970–1980-luvuilta, jolloin muun muassa hankittiin oma laulutalo. Puheenjohtaja Seppo Paatero ja taiteellinen johtaja Jarmo Kokkonen huolehtivat siitä, että kuorossa toimittiin – kunnostettiin laulutaloa ja esitettiin Jean Sibeluksen Kullervo-sinfoniaa.Kotimaan lisäksi kuoro on esiintynyt konsertoiden tai kilpaillen useissa Euroopan maissa sekä Israelissa, Kanadassa ja Japanissa. Festivaaleista mainittakoon Savonlinnan Oopperajuhlat 1990, Tallinnan Laulujuhlat 2004, Tarton mieskuorotapahtuma 2012 ja vastaava tapahtuma Reykjavikissa 2015. Matkojen aikana on solmittu ystävyyssiteitä eri kuoroihin. Ensimmäinen ulkomainen ystävyyskuoro oli Göteborgs och Bohus läns Sångarförbund. Vuonna 1966 kuoro solmi ystävyyssiteet tallinnalaiseen Teaduste Akadeemia Meeskooriin ja kuorojen välinen kanssakäyminen on jatkunut tähän päivään saakka. Kotikaupungissaan kuoro on tehnyt useaan otteeseen yhteistyötä Turun Naislaulajien kanssa ja viime aikoina yhteistyötä on tiivistetty entisestään.