Antikvariaatti.net - tarjolla 990817 nimikettä

Postikulut 7,90€ v. 2016.

koko 17 x 25 cm.

22 x 26 cm.

6 x 10 cm.

6 x 10 cm.

6 x 10 cm.

19 x 25 cm.

6 x 9 cm.

14 x 21 cm kirja.

15 x 21 cm.

15 x 21 cm.

4 x 6 cm.

Aarne Tarkas ja hänen elokuvansaElokuvaneuvos Kari Uusitalo kertoo ohjaaja Aarne Tarkaksen (1923-1976) värikkäästä elämästä sekä hänen elokuvistaan ja televisiotöistään. Tarkaksen lyhyt mutta kiihkeä elokuvaura sisältää joukon 1950-luvun ja 60-luvun alun keskeisiä viihde-elokuvia.Tarkas oli suomalaisen elokuvan ihmelapsi, "Speedy-Arska" tai "Paukku-Arska", joka sorvasi aiheesta kuin aiheesta käsikirjoituksen muutamassa yössä. Runsaan vuosikymmenen aikana hän ohjasi kaikkiaan 33 pitkää elokuvaa. Lisäksi hän teki viidessä vuodessa toistasataa televisio-ohjelmaa. Nopean työtahdin miinuspuoleksi jäi viimeistelyvaihe, ja ohjatessaankin Tarkas saattoi miettiä jo tiiviisti seuraavaa käsikirjoitustaan, kertoilla ja viskoa ideoita siitä.Kirjassa Tarkaksen mittavaa tuotantoa tarkastellaan mm. lajityyppejä eritellen - Tarkas hyödynsi tuotannossaan varmasti kaikkia viihde-elokuvan tyyppejä. Sotilasfarsseja hän uudisti tuomalla niihin intellektuelleja, nykynuorisoa ja naisia - Vatsa sisään, rinta ulos! (1955) merkitsi lajin hurjinta sukupuoliroolileikkiä. Eikä hän epäröinyt yhdistää Lapin romantiikkaa westerniin, kuten parodiassa Villi Pohjola (1955). Jättimenestys Opettajatar seikkailee (1960) pilkkasi pyrkimyksiä kasvattaa nuoret naiset ja miehet vailla kosketusta toisiinsa. Lisäksi Tarkas oli mestari hyödyntämään ja kertomaan uudelleen muualta nappaamiaan ideoita ja tarinoita - hän saattoi toistaa omiakin ideoitaan ja jopa repliikkejä.Tarkaksen käsittämätön tehokkuus ja värikäs persoona valottuvat kirjassa hänen työtovereidensa ja ystäviensä muisteluiden ja kommenttien kautta. Muun muassa Radio tekee murron -elokuvaa yhdessä Tarkaksen kanssa käsikirjoittanut Matti Kassila muistelee, että työ Aarne Tarkaksen kanssa "ei ollut työtä, vaan armoitettua huvia." Tarkas olikin loistava tarinaniskijä ja täydellinen boheemi. Kuluttava elämä poltti hänet kuitenkin loppuun, ja hän kuoli vain 52-vuotiaana Espanjan Deniassa.Teos sisältää henkilöhakemiston lisäksi täydellisen luettelon Tarkaksen elokuvista ja hänen televisiotöistään."Uusitalo välittää ohjaajasta informatiivisen ja lämpimän kuvan, joka laajenee myös muuttuvan elokuvateollisuuden ja yhteiskunnan ei niin lempeäksi tarkasteluksi."- Harri Römpötti, Hämeen Sanomat

Kirje USA:sta eteisen lattialla marraskuussa 2012 osoittautuu itsenäisen naisen viimeiseksi mahdollisuudeksi oikaista historiankirjoitusta. Flóra Paasonen, tiedustelupäällikkö Aladar Paasosen leski, kertoo vihdoin itse omasta elämästään. Unkarilaiseen eläinlääkäriperheeseen syntynyt, Sveitsissä kesänsä viettänyt ja eurooppalaisen yleissivistyksen saanut Flóra Bartha kasvatettiin kosmopoliitiksi. 18-vuotiaana hänet esiteltiin huimaa sotilasuraa tehneelle eversti Aladar Paasoselle, joka nai vihreäsilmäisen unkarittaren 1938.Rakkaustarina on kuin sadusta. Koti presidentinlinnassa, upeita illallisia, hienoja kutsuja, kauniita kalusteita. Mutta Tolstoin Sota ja rauha -romaanin lumoissa ollut nuorikko joutuu heräämään sodan todellisuuteen presidentinlinnan ikkunoiden pirstoutuessa sisään pommituksissa ja Aladarin kadotessa tiedustelujohtajaksi Mannerheimin salaiseen maailmaan. Flóran tehtäväksi jää suojella kolmea lastaan ja pitää perhe mahdollisimman tarkkaan piilossa, sillä tiedustelujohtajan läheiset elävät aina uhkakuvan alla. Alkaa näkymättömyyden kausi.Tässä kirjassa Flóra muistelee piileskelyä useissa eri maissa. Hän arvioi Euroopan kehitystä varmalla ja tarkalla poliittisella vaistollaan sekä ennennäkemättömällä historiallisella kokemuksellaan. Vaimon osuus perheen valinnoissa on ollut itsenäisen naisen voimannäyttö, vaikka perheen olemassaoloa ei monasti edes mainita.Viimeiset mielenkiintoiset valintansa Flóra tekee tämän kirjan kirjoittamisen yhteydessä, kun hän antaa käyttöön Aladarin ennennäkemättömät dokumentit, joita mies on piilotellut vierashuoneen kaapissa Flourtownissa kuolemaansa saakka. Tämän kirjan kirjoittaminen ja dokumenttien tallentaminen jälkipolville nitoutuvat Flóran elämän tarinaan osoittaen jälleen kerran, että itsenäisyys vaatii itsenäisiä ihmisiä."Johanna Parikka Altenstedtin kirjoittama Flóra Bartha Paasonen – Vaiettu tarina kuuluu eittämättä tämän syksyn mielenkiintoisimpien sota-aikoihin liittyvien teosten joukkoon. Kirja täydentää Mannerheimin tiedustelupäälliköstä Aladar Paasosesta jo aikaisemmin ilmestyneissä teoksissa luotua kuvaa. Teos tuo esiin Yhdysvalloissa asuvan unkarilaissyntyisen 95-vuotiaan lesken elämäntarinan sellaisena, kuin hän sen itse kokee. " Etelä-Suomen Sanomat, 13.11.2013."Mielenkiintoista on lukea Flóra Paasosen rajattomasta ihailusta ja kunnioituksesta, jota hän tunsi ja edelleen tuntee miehensä esimiestä marsalkka Mannerheimiä kohtaan. Siinä olisi nykyisillä Mannerheim-kriitikoilla jotain opittavaa.. Flóra Bartha Paasosen kertomus on lukemisen arvoinen kuvaus siitä, miten sodan varjot lepäsivät vuosikymmeniä perheiden ja yksilöiden päällä. Laskua isänmaan itsenäisyyden säilyttämisestä sai maksaa pitkään." Portaali-lehti 12/2013