Antikvariaatti.net - tarjolla 1011742 nimikettä

Kansanhuoltoministeriö lakkautettiin vuoden 1949 lopussa, jolloin sen vielä jäljellä olleet tehtävät jaettiin kauppa- ja teollisuusministeriön, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ja sosiaaliministeriön kesken. Monissa kunnissa kansanhuoltolautakunnat toimivat vielä jonkin aikaa 1950-luvullakin.

Kansanhuoltoministeriö lakkautettiin vuoden 1949 lopussa, jolloin sen vielä jäljellä olleet tehtävät jaettiin kauppa- ja teollisuusministeriön, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ja sosiaaliministeriön kesken. Monissa kunnissa kansanhuoltolautakunnat toimivat vielä jonkin aikaa 1950-luvullakin.

Kansanhuoltoministeriö lakkautettiin vuoden 1949 lopussa, jolloin sen vielä jäljellä olleet tehtävät jaettiin kauppa- ja teollisuusministeriön, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ja sosiaaliministeriön kesken. Monissa kunnissa kansanhuoltolautakunnat toimivat vielä jonkin aikaa 1950-luvullakin.

Kansanhuoltoministeriö lakkautettiin vuoden 1949 lopussa, jolloin sen vielä jäljellä olleet tehtävät jaettiin kauppa- ja teollisuusministeriön, kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ja sosiaaliministeriön kesken. Monissa kunnissa kansanhuoltolautakunnat toimivat vielä jonkin aikaa 1950-luvullakin.

Tekijä:Mäkelä, Hannu, 1943- Nimeke:Pekka Peloton : lastenkirja / Hannu Mäkelä ; kuv. Kaarina Kaila.Kieli:suomiJulkaistu:Helsingissä [Hki] : Otava, 1982Painettu/Valmistettu: (Keuruu)Ulkoasu:181 s. : kuv. ; 21 cm.Huomautus:Lisäpainokset: 2. p. 1990.ISBN:951-1-07067-3 (sid.) :UDK-luokitus:894.541 -3

"Kirja on realistinen ihmiselon kuvaus. Se on kunnianosoitus suomalaiselle huutolaislapselle, miehelle, sotainvalidille, kunniakkaalle veteraanille, hänen elämälleen ja elämäntyölleen. Ihmiselle", kirjoittaa kriitikko Ossi Liiten (SARV) kirjan takakannessa.Oman tietolisänsä huutolaisten tai aikuisten ja monin tavoin vaivaisten ihmisten elon kuvaukset antavat lähdekirjallisuudesta lainatut ohjeet ja tiedot. Ne todistavat osaltaan, mikä on ihmisen arvo ollut aikanaan ja mikä saattaa olla yhä. Ihmisten arvojärjestelmä ei ole kadonnut, enintään se on muuttanut muotoaan.

-Jyväskylässä asuva idän ja sen suurten kielten tutkija, Marco Polosta ja Konfutsesta kirjoittanut Jonathan Clements on koostanut Suomen historian näkyvimmästä suurmiehestä populaarihistorian, jonka tyyli ja ote on raikas.-Kustantaja mainostaakin Clementsiä kirjailijana, jonka tapa kirjoittaa C. G. Mannerheimista poikkeaa totutusta ja tarjoaa ulkomaisen näkökulman suomalaisesta kansallissankarista.Clementsin teoksen keskeisin osa käsittelee Mannerheimin vakoilumatkaa Kirgisiasta Pekingiin vuosina 1906-1908 aluksi ranskalaisen tiedemiehen Paul Bellotin retkikunnan jäsenenä ja sittemmin erkaantuneen tiedusteluryhmän johtajana. Talvisodan kovan puolustustaistelun jälkeen Mannerheim johti armeijaa, joka kävi erillissotaa Saksan liittolaisena. Clements painottaa perustellusti Winston Churchillin ja Mannerheimin sodanaikaisia yhteyksiä. Niiden perustana oli kunnioitus ja ehkä ystävyyskin.

-Eversti Ari Rautalan teos käsittelee Suomen joukkojen hyökkäystä valtakunnan rajalta Syvärille, Petroskoihin ja Karhumäkeen. -Ensin kerrotaan joukkojen perustamisesta, tehtävästä ja vastassa olevista vihollisjoukoista, sitten armeijakunnittain menestyksellisistä sotatoimista: Jääkäriprikaati valtaa Loimolan, Ilvesdivisioona Salmin, Tuuloksen ylimenohyökkäys, Nurmoilan kylän ja Syvärin voimalaitoksen valtaus, Osasto Marttisen Syvärin ylitys, Sortavala ja Kohtalokas Kumuri, Ryhmä Oinonen ja Ristisalmen ylimeno, Kontupohjan valtaus, Prääsä ja Pyhäjärven suurtaistelu, Petroskoi, Juustjärven, Mäntyselän ja Kumsan valtaus, Käppäselän koukkausoperaatio, Karhumäki, Poventsa ja Porajärvi. Suomalaisten joukkojen sotamenestys oli ennenkuulumatonta!-Rautala kertoo kunkin taistelun taustoista ja niiden merkityksestä kokonaistilanteeseen. Taistelujen kulku käy hyvin ilmi selkeiden karttojen avulla. Veteraanien muistikuvat kertovat dramaattisella tavalla suomalaisten sotilaiden menestyksellisestä ja sankarillisesta taistelusta. Kirja selvittää myös joukkojen kotipaikat ja esittelee niiden komentajat. Tämän lisäksi Rautala kertoo, mitä valtausoperaation jälkeen tapahtui: oli VAKO eli Vallattujen Alueiden Kauppa Oy, aloitettiin miehitettyjen alueiden suomalaistamisohjelma, avattiin Aunuksen Radio, kouluja ja siirtoleirejä…

kuvittanut heldur laretei

-

Playboy-lehden neuvontapalstan parhaat