Muu(t) tekijä(t): Marja Helanen-Ahtola, Walt Disney ym.Sarja: KeijutAlkuteos: Disney Fairies, Rani in the Mermaid Lagoon

Asiasanat: kristinusko, kristillisyys, kristityt, uskonnollinen perinne

Muu(t) tekijä(t): Kaisa RuohonenAsiasanat: riippuvuus, käyttö, hoito, kokemukset, narkomaanit, päihdeongelmat, huumeet, huumeongelmat, päihdehuolto, päihdetyö, Substance abuse, Drug abuse

Muu(t) tekijä(t): Kaisa Kariranta

Muu(t) tekijä(t): Sara KarlssonAsiasanat: ruoanvalmistus, ravitsemuskäyttäytyminen, ruokakulttuuri, ruoka, ruokatottumukset, raaka-aineet

Muu(t) tekijä(t): Anja LindqvistAsiasanat: pelaaminen, mobiilipelit, Pokémon Go (peli)

Toisen maailmansodan aikana ja muutamia vuosia sen jälkeenkin Suomessa toimi virallista kansanhuoltoa varten kansanhuoltoministeriö. Ministeriö perustettiin 20. syyskuuta 1939 ”käsittelemään asioita, jotka koskevat väestön toimeentulon ja maan talouselämän sekä taloudellisen puolustusvalmiuden turvaamista”. Kansanhuoltoministeriössä oli aluksi yksi ministeri, vuoden 1941 alusta lähtien kaksi – ajoittain kolmekin – ministeriä. Ministeriön toimialaan kuului lokakuussa 1939 julistetun, kaikkia 16–60-vuotiaita henkilöitä koskeneen yleisen työvelvollisuuden johto, kunnes tämä tehtävä siirrettiin kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle vuoden 1941 alussa.Paikallistasolla kansanhuollosta vastasi 13 kansanhuoltopiiriä ja jokaisessa kunnassa ollut kansanhuoltolautakunta.

Hannu Paalasmaa oli tamperelainen TV2:n graafinen suunnittelija Hannu Paalasmaa teki noin parituhatta exlibristä. Hän käytti pääosin kalligrafista menetelmää eil kaunokirjallista tekstausta. Hän oli kansainvälisesti tunnettu. Klaus Rödel kirjoitti Paalasmaasta kirjan vuonna 1983: Hannu Paalasmaa : en finsk exlibriskunstner. Exlibristen 1983.

Taidekirja tarjoaa syvällisen katsauksen kokoelman eri taideteoksiin, taiteilijoihin ja teosten historialliseen kontekstiin. Se on arvokas resurssi kaikille Suomen taidehistoriasta kiinnostuneille. Kuvitettu. Dimensiot 25 ¤ 21 cm.

Kokoelma Eino Mäkisen laajasta valokuva aineistosta. Teoksessa pääpainona etnografinen aineisto.

pullalautanen, kullanvärinen leimakoriste ja reunassa kullanvärinen raita, kaikki vuodelta 1964,halkaisija 17,5cm, hieman käytön jälkeä, käytetty hyväkuntoinen

Elisabet - tyttö kaipaa pikkuveljeä, mutta kokee mukavia asioita.

Mihin kaikkeen puukkoa voi käyttää ja on käytetty, mikä on sen merkitys yhteiskunnalle aikojen saatossa, miten puukko on muuttunut ja mikä on sen asema nyt. Sisältää kuvia kirjan aiheesta.

Hiitejä tuona vuonna. Sanat melkein kaikki englanniksi, alussa jonkun verran suomalaisia kappaleita. Sanat, nuotit ja soinnut.

Eddie Bolanger, kitaristi ja lauluntekijä, minun isäni. Jätti vaimonsa ja poikansa ja matkusti USA:han mukanaan vain levykokoelmansa. Nyt hän soittaa Tukholmasta kahdeksan vuoden jälkeen: "Kai me voitaisiin tavata?"Kirja yhdistää sarjakuvaa ja romaania.

suom. Kaija Pakkanen, Mestarietsivä Samuli Vihi