Kullervo Kaukonen, Elokuussa 1949 sosiaalidemokraattinen sisäministeri Simonen käski poliisien ampua Kemin työläisiä, Kemi, kuvakannet ja selkä rikki, selkää ilm.liimattu, sivut siistit, ok lukukappale

Rannikkotykistörykmentti 1:n esikunta oli Helsingissä. Sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahdella Helsingistä Hankoon.Teknikko Allan Staffansin toiminnan ansiota venäläinen Suomen sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan haltuun joutunut tykistö saatiin taisteluitta hyväkuntoisena suojeluskuntien haltuun. 7. toukokuuta 1918 perustettu Suomenlinnan Linnoitustykistö piti hallussaan aluetta ja siihen kuuluva I Suo­malainen Raskastykistöpatteri ampui 12. toukokuuta, kun valtionhoitaja Svinhufvudin läsnä ollessa nostettiin Suomen senaatin punainen leijonalippu Kustaanmiekalla salkoon. Yksiköstä tuli 16. syyskuuta 1918 Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona, joka täydennettiin 13. toukokuuta 1919 yleisessä rannikkotykistön organisaatiouudistuksessa Rannikkotykistörykmentti 1:ksi 14. toukokuuta 1919.Seuraavaksi Hangon saaristoaseman linnakkeista tehtiin 1. elokuuta 1921 Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo, mikä nimettiin 1922 uudelleen 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi.RT 1:stä tuli merkittävä puolustushaaran ja aselajin kehittäjä vuoksi. Ensimmäiset koeammunnat aloitettiin Santahaminasta ja Harmajalta kuuden tuuman rannikkotykeillä jo toukokuussa 1918. 1930-luvulle mentäessä alettiin kehittää tykkejä. Muutettiin tykkien ryhmitystä siten, että ne kykenivät ampumaan joka suuntaan ympäristöön 360 asteen sektorille. Lisäksi kehitettiin Canat-tykkien putken kääntö siten, että putken korotus suureni mahdollistaen aikaisempaa suuremman ampumaetäisyyden, kehitettiin sisä- ja ulkoballistiikkaa sekä kehitettiin ampumamenetelmiä.Hieman ennen talvisotaa Rannikkotykistörykmentti 1 muutettiin 15. syyskuut 1939 Helsingin ja Pellingin Lohkoiksi, millä kummallakin oli alalohkoja. Kun taistelutoimintaa ei juuri ollut Helsingin Lohkon alueella, irrotettiin siitä pataljoona Kiveliö tammikuussa 1940 taisteluihin Viipurinlahdelle, mikä kärsi suuret tappiot. wikipedia

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)Sarja: Kuukauden sarjisekstra N:o 16

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)Sarja: Kuukauden sarjisekstra N:o 40

Ville Heimo Antero Itälä (s. 10. toukokuuta 1959 Luumäki)[1] on suomalainen poliitikko, joka toimi Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajana vuosina 2001–2004. Sen jälkeen hänet valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi vuoden 2004 vaaleissa. Hän luopui parlamenttipaikastaan tultuaan valituksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi vuonna 2012. Itälä siirtyi elokuun alusta 2018 Euroopan petostentorjuntaviraston Olafin pääjohtajaksi

Liikkeellelaskija Alankomaat Kuningatar Wilhelmina (1890-1948)Tyyppi Normaalikiertoinen kolikkoVuosia 1926-1945Arvo 25 senttiä (0,25 NLG)Valuutta Gulden (desimaali, 1817-2001)Sävellys Hopea (.640)Paino 3,575 gHalkaisija 19 mmPaksuus 1,7 mmMuoto PyöreäTekniikka JauhettuSuunnistus Kolikon kohdistus ↑↓Demonetisoitu 15. elokuuta 1950Numero N# 2837 ApuaViittaukset KM# 164, Schön# 44

Rannikkotykistörykmentti 1:n esikunta oli Helsingissä. Sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahdella Helsingistä Hankoon.Teknikko Allan Staffansin toiminnan ansiota venäläinen Suomen sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan haltuun joutunut tykistö saatiin taisteluitta hyväkuntoisena suojeluskuntien haltuun. 7. toukokuuta 1918 perustettu Suomenlinnan Linnoitustykistö piti hallussaan aluetta ja siihen kuuluva I Suo­malainen Raskastykistöpatteri ampui 12. toukokuuta, kun valtionhoitaja Svinhufvudin läsnä ollessa nostettiin Suomen senaatin punainen leijonalippu Kustaanmiekalla salkoon. Yksiköstä tuli 16. syyskuuta 1918 Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona, joka täydennettiin 13. toukokuuta 1919 yleisessä rannikkotykistön organisaatiouudistuksessa Rannikkotykistörykmentti 1:ksi 14. toukokuuta 1919.Seuraavaksi Hangon saaristoaseman linnakkeista tehtiin 1. elokuuta 1921 Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo, mikä nimettiin 1922 uudelleen 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi.RT 1:stä tuli merkittävä puolustushaaran ja aselajin kehittäjä vuoksi. Ensimmäiset koeammunnat aloitettiin Santahaminasta ja Harmajalta kuuden tuuman rannikkotykeillä jo toukokuussa 1918. 1930-luvulle mentäessä alettiin kehittää tykkejä. Muutettiin tykkien ryhmitystä siten, että ne kykenivät ampumaan joka suuntaan ympäristöön 360 asteen sektorille. Lisäksi kehitettiin Canat-tykkien putken kääntö siten, että putken korotus suureni mahdollistaen aikaisempaa suuremman ampumaetäisyyden, kehitettiin sisä- ja ulkoballistiikkaa sekä kehitettiin ampumamenetelmiä.Hieman ennen talvisotaa Rannikkotykistörykmentti 1 muutettiin 15. syyskuut 1939 Helsingin ja Pellingin Lohkoiksi, millä kummallakin oli alalohkoja. Kun taistelutoimintaa ei juuri ollut Helsingin Lohkon alueella, irrotettiin siitä pataljoona Kiveliö tammikuussa 1940 taisteluihin Viipurinlahdelle, mikä kärsi suuret tappiot. wikipedia

Liikkeellelaskija Saksan liittotasavalta Jakso Liittotasavalta (vuodesta 1949)Tyyppi Normaalikiertoinen kolikkoVuosia 1951-1974Arvo 5 Saksan markka (5 DEM)Valuutta Saksan markka (1948-2001)Sävellys Hopea (.625) (kupari .375)Paino 11,2 gHalkaisija 29 mmPaksuus 2,07 mmMuoto PyöreäTekniikka JauhettuSuunnistus Mitalin kohdistus ↑↑Demonetisoitu 1. elokuuta 1975Numero N# 1933 ApuaViittaukset KM# 112, J# 387, Schön# 110

15 x 21 cm.

Merkinnät: omistajamerkintä

15 x 21 cm, julkaistu elokuussa 1961.

Muu(t) tekijä(t): Elvi SinervoAlkuteos: Avsked i augusti

Sarja: Uusi mestarikokki 8/1984