Historiateos Jäi vain nimi sankarin. Johannekselaiset toisessa maailmansodassa kertoo Viipurin-lahden itäisellä rannalla sijainneen Johanneksen pitäjän asukkaiden vaiheista sodan kurimuksessa. Kirjan lehdillä lukija pääsee johannekselaisten mukana niin evakkotielle kuin kotirintamalle, sotilaiden ja lottien matkassa sodan verikentille sekä tutustuu Johannekseen taistelutantereena ja venäläisten asuma-alueena välirauhan aikana. Taustaa luo kuvaus Neuvostoliitolle luovutetun Karjalan merkityksestä Suomen poliittisten päättäjien toimissa, kun kansainväliset voimat eri tahoilta puristivat maata. Laajemmin teos asettuu siten osaksi Karjalaa, osaksi Suomea ja kuohuvaa maailmaa.23 x 27 cm.

21 x 31 cm.

Metsätyöt kaunokirjallisuudessa 1800-luvulta tähän päivään

21 x 30 cm, erittäin havainnollinen ja selkeä oppikirja raskaan kaluston teknisiin perusasioihin.

21 x 30 cm, erittäin havainnollinen ja selkeä oppikirja raskaan kaluston luokkiin, yhdistelmiin, mitta- ja painotietoihin ja asetuksiin 1970-luvun määräyksin.

Kirjaston poistokirja.

Monipolvinen, mestarillisesti kerrottu Meteorit on tulkinta ihmisestä, ajasta, säästä ja taivaan ilmiöistä, parillisuudesta, retki ihmisen seksuaalisuuteen, matka maailman ympäri.

12 x 20 cm. Suomalainen Nuija oli vuonna 1875 perustettu suomenmielisten aatteellinen ylioppilasjärjestö.[1] Yhdistyksen jäseniksi otettiin Helsingin yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa osakuntien jäsenyyksistä riippumatta. Se oli virallinen ylioppilasyhdistys vuoteen 1882[2].Perustamisestaan lähtien Suomalainen Nuija edisti vierasperäisten nimien suomalaistamista. Vuonna 1876 nimensä muuttivat esimerkiksi järjestön tuleva puheenjohtaja Matti Äyräpää (aiemmin Europaeus), A. J. Mela (aiemmin Malmberg) sekä Lauri Kivekäs (Stenbäck).[3]. Yhdistyksessä toimi erityinen nimensuomalaistuttamistoimikunta, joka julkaisi vuonna 1906 teoksen Kokoelma suomalaisia nimiä.[4]Yhdistys harjoitti valistustoimintaa jäsentensä kotiseuduilla heidän pitämiensä kansantajuisten luentojen muodossa. Suomalainen Nuija maksoi esiintyjien edestakaiset matkat, mikä lienee ollut merkittävä kannustin tälle toiminnalle, vaikka mitään varsinaisia luentopalkkioita ei maksettukaan.[5]

Theodor Alexejeff toimi Postissa matkapostiexpeditöörinä. Kirjassa mukana myös ruotsinkielinen Föreskrifter för Poststatoner. Kirjan mitat n. 24 x 19 cm.