Merkinnät: exlibris: Marja-Liisa VilkkoAsiasanat: järjestöhistoriikit, maanpuolustustyö, suojeluskunnat, maanpuolustusjärjestöt

Keräilyn Maailma 1999 nr 3 - Abba, Rolleflex, kasvien keräily, suojeluskuntamerkit, olutpinssit, oksennuspussit, naivismi, Martta Wendelin, Apollo ry, Swatch, Sariola kirjat, Vehoniemi

Brändö skyddskår (1918-1944) var en betydande organisation på Brändö och i hela det område som idag kallas Östra Helsingfors. Skyddskåren verkade också bl.a. på Degerö, i Hertonäs och Mellungsbacka. Boken Brändö skyddskår är en omarbetad upplaga av den finskspråkiga utgåvan Kulosaaren suojeluskunta som utkom år 2014. I föreliggande upplaga har vissa nya uppgifter inkluderats. Den nya informationen är klart markerad för att underlätta läsningen och jämförelsen med den finskspråkiga utgåvan. Vissa smärre förbättringar såsom i layouten på kartorna har också gjorts.Boken Brändö skyddskår är ett betydande bidrag till kännedomen om Brändös och Östra Helsingfors historia. Asiasanat: järjestöhistoriikit, paikallishistoriat, maanpuolustustyö, suojeluskunnat, lotat, maanpuolustusjärjestöt

Koko nimi: Suojeluskuntain historia 1-2 : Puolustustahtoinen kansa - muinaisitsenäisyydestä valtiolliseen riippumattomuuteen ; Puolustuskelpoinen kansa - hätävarasta välttämättömyys

Muu(t) tekijä(t): Ermei KanninenAsiasanat: historia, suojeluskunnat, patsaat, muistomerkit

30,5cm x 21,5cm. Postitus XXS-pakettina kirjepostin mukana.

12 x 19 cm.

15 x 21 cm, ei oikeuta käyttämään siviilivaatteita.

Keräilyn Maailma 1999 nr 3 - Abba, Rolleflex, kasvien keräily, suojeluskuntamerkit, olutpinssit, oksennuspussit, naivismi, Martta Wendelin, Apollo ry, Swatch, Sariola kirjat, Vehoniemi

Suojeluskuntain Yleisesikunnan julkaisu VIII vskPäätoimittaja Everstiluutnantti E. Virkki

Suojeluskuntain Yleisesikunnan julkaisu VIII vskPäätoimittaja Everstiluutnantti E. Virkki

Suojeluskuntain Yleisesikunnan julkaisu VIII vskPäätoimittaja Everstiluutnantti E. Virkki

Suojeluskuntain Yleisesikunnan julkaisu VIII vskPäätoimittaja Everstiluutnantti E. Virkki

Suojeluskuntain Yleisesikunnan julkaisu VIII vskPäätoimittaja Everstiluutnantti E. VirkkiSotilaskilpailunumero

Suojeluskuntain Yleisesikunnan julkaisu VIII vskPäätoimittaja Everstiluutnantti E. Virkki

Asiasanat: historia, sotilaspojat, pojat, maanpuolustustyö, suojeluskunnat, sota-aika, tytöt, lotat, maanpuolustusjärjestöt, sotilaalliset järjestöt, vankileirit

2020:4 (n:o 321)- Torjutaanko sovinto yhä?- Kimmo Ikonen: Tarton rauhasta 100 vuotta Poliittinen kehitys vapaussodan päättymisestä Tarton rauhaan- Mikko Uola: Tarton rauhansopimus- Tarton rauhan 100-vuotisjuhlallisuudet 2020-2021- Tapani Tikkala: Pohjanmaan pyykki – Länkipohjan taistelun muistomerkki Lapuan Rintamamiesyhdistys perustettiin 90 vuotta sitten- Jouni Kaappa ja Jouko Fossi: Isoenomme Anton Kallioniemen kova kohtalo- Lasse Koskinen: Sortavalan kaupunki perusti suojeluskunnan Venäläiset hevoskyydillä rajalle Salmiin (Tapio Hämynen ja Hannu Itkonen, toim.: Sortavala)- Mikko Uola: Salaiset yhteydet Helsingistä 1918- Veikko Leväniemi: Sydämellinen kirje (Anna Virtalalta)- Juha Sahi: Merikarvian suojeluskunta taisteluissa maan itsenäisyyden ja sen turvaamisen puolesta 1917-1944- Lasse Koskinen: Ahvenanmaan asiaa käsiteltiin vuosikausia eri tahoilla Saarimaakunnan asema vahvistettiin Geneven sopimuksella (Jukka Tarkka: Ahvenanmaa - Itämeren voimapolitiikan pelinappulana)- Lasse Koskinen: Heimopataljoona 3 muodostettiin sotavangeista (Atso Haapanen: Suomen sotavankileirit 1939-1944)- Lasse Koskinen: V. A. M. Karikoski oli työelämän ja urheilun vaikuttaja Eeva Lennon muistelee värikkäästi isäänsä (Eeva Lennon: Eeva Lennon, Lontoo)- Raimo Malkamäki: Alfred Rubbel – itärintaman panssarimies- Mikko Uola: Ajankuvia vuonna 2020- Vessa Määttä: Punakaartin väkivalta pääkaupunkiseudulla (arv. Mikko Uola: Joka miekkaan tarttuu. Punakaartin väkivalta pääkaupunkiseudulla 1917-1918)- Göran Lindgren: Kansannoususta armeijaksi (arv. Ohto Manninen: Kansannoususta armeijaksi: asevelvollisuuden toimeenpano ja siihen suhtautuminen valkoisessa Suomessa kevättalvella 1918)- Vesa Määttä: Sotaa somessa (arv. Jessikka Aro: Putinin trollit. Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta)- Osmo Suominen: Pari kirjasta Virosta suomeksi (arv. Mart Laar: Viron lyhyt historia, Viro toisessa maailmansodassa)- Esa Ristilä: Silloin suomalaiset lukivat (Timo Välikorven kirjakokoelmat)- Suojeluskunta- ja lottaperinteessä tapahtuu: Kari Huhta: Kokkola sai Suojeluskuntalainen-patsaan- Lotta Svärd 100-juhlavuoden kunniaksi lottien ja pikkulottien tarinoita Lottagalleriaan- Liisa Viranko: Uljaan suomalaisen naisen elämä on päättynyt Vuorineuvoksetar Ingrid Aina Margaretha Berghell- Pertti Meriläinen: Kymmenen vuotta sk-perinnetyötä Pohjois-Karjalassa- Pertti Rampanen: Harjulinnan suojeluskuntatalo – Häkkiskylän suuri voimanponnistus- Kaija Vesala: Heinäveden lotat kodin, uskonnon ja Isänmaan asialla- Martti Piironen: Kappale kauneinta, Itsenäistä Suomea Heinäveteläisten sodat- Seppeleenlasku Tampereen Kalevankankaan sankariristillä 17.5.2020 (kuva)- Seppeleenlasku Mannerheimin patsaalle 4.6.2020 Vehmaisissa (kuva)- Risto Lauhanen: Suomen marsalkkaa muistettiin Seinäjoella- Matti Soini: VIP Sastamala ry:n kuulumisia- Vesa Määttä: Vapaussodan Perinneliitto ry:n liittokokous 24.6.2020- Vesa Määttä: Ainutlaatuinen sotilasperinnekokoelma Nurmijärvellä (Hannu Lakee)- Jouko Fossi: Ahlaisten Lampin taistelupaikalle opasteviitta- Juha Levonen: Marsalkka Mannerheimin Perinneseura Hämeenlinnassa Museo Militaria- Arto Pulkkinen: Vapaussodan keskuspuiston hautamuistomerkki 100 vuotta Lappeenrannassa

Keräilyn Maailma 1999 nr 3 - Abba, Rolleflex, kasvien keräily, suojeluskuntamerkit, olutpinssit, oksennuspussit, naivismi, Martta Wendelin, Apollo ry, Swatch, Sariola kirjat, Vehoniemi

Hauhon suojeluskunta ja Lotta Svärd -järjestön Hauhon paikallisosasto sotilaspojat ja pikkulotat.Hauhon suojeluskunta perustettiin vuonna 1918. Vuonna 1926 suojeluskunnan kokous päätti oman talon rakentamisesta kirkonkylään. Tontti saatiin lahjoituksena kunnallisneuvos Janssonilta ja lisämaata ostettiin mm. urheilukenttää varten. Rakennusmestariksi tuli Anton Färm, joka oli rakentanut mm. kirkonkylän ns. Alakoulun. Rakentamisrahat ja -tarvikkeet olivat tiukassa, jopa työssä jääneet lastutkin huutokaupattiin. Suuri osa rakennusrahasta hankittiin arpajaisilla. Talon kustannusarvio oli n. 500 000 mk. Puinen suojeluskuntatalo valmistui 1928. Sen nimeksi tuli Suojamäki. Talossa oli kaikkiaan 18 huonetta, mm. suuri juhlasali, jonka permannolle mahtui 200 henkeä. Salin takaosassa oli parvi istuinriveineen. Näyttämö oli tilava (8,5 x 7 m), samoin ravintola- ja ruokailutilat. Keittiö- ja huonetiloja oli riittävästi esikunnalle, kokouksia varten jne. Seuraavana vuonna vietettiin vielä urheilukentän vihkiäisiä. Vihkiäiskisan tähtivieras "Pälkäneen hirveksi" kutsuttu Väinö Sipilä kehui kenttää hyväksi, mutta hieman kuoppaiseksi. Suojeluskuntien lopettamisen myötä vuonna 1944 suojeluskunnan omaisuus siirtyi valtiolle. Vuodesta 1946 Suojamäen rakennuksessa toimi Hauhon kunnallinen keskikoulu. Kunta osti talon vuonna 1949. Nykyään Suojamäessä on mm. Vanajaveden opiston tiloja.