Pakettina tai Pienlähetyksenä kotiin.Kirjassa kuvat ja tiedot Vapaudenristin 2.luokan 191 sotilaasta.

Sisältöä:Rentukka laulu, Hyvien päivien pahoinvointi, Mannerheim -perhepiiri, Leikkitupa tanskalaiseen tapaan, Rytmihäiriö, Vauvakin jo voimistelee, Palkintokeittiöt, Emäntä Aino Anttila Alastarolta, PMK:n kangasmalleja.

11 x 16 cm.

11 x 15 cm.

15 x 22 cm.

Tekijä:Jägerskiöld, Stig, 1911- Nimeke:Mannerheim 1918 / Käsikirjoituksesta suom. Sirkka Rapola. Kieli:suomi Julkaistu:Hki : Otava, 1967. Ulkoasu:463 sivua, 20 kuvalehteä : kuvitettu Huomautus:64 liitekuvaa, 4 karttaa. Muu(t) tekijä(t):Rapola, Sirkka.

Tykistökenraali Vilho Petter Nenonen, 1975. 15 karttaa ja piirrosta, 35 valokuvaa. Tykistökenraali, Mannerheim-ristin ritari Vilho Petter Nenonen oli Suomen kenttätykistön legendaarinen kehittäjä. Hänen johdollaan luotiin itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä tykistömme ampumamenetelmät ja koulutustoimet taistelukentän tehokkaiksi valteiksi, joiksi ne osoittautuivat sotiemme ankarina vuosina.Kivutta kaikki ei sujunut. Tiukkaa kädenvääntöä käytiin muun muassa aktiivi- ja reservikoulutuksen tiimoilta sekä aselajin materiaalihankinnoista.Yleisesikuntaeversti Matti Alajoki laati vuonna 1975 tykistö-kenraalista elämäkerran, jonka painopiste oli tykistöllisissä toiminnoissa.<br/><br/>Postikulut pakettina 5,90 e v. 2016

-Jääkäri, suomalaisen sotilaskoulutuksen uranuurtaja, Mannerheimristin ritari, jalkaväenkenraali Armas-Eino Martola (1896-1986) oli sotiemme 1939-1944 huomattavimpia rintamakomentajia. Kesällä 1944 Karjalan kannaksella hän johti 2. Divisioonan torjuntavoittoihin Siiranmäen ja Äyräpään-Vuosalmen taisteluissa. Vuosalmelta Martola siirtyi Laatokan-Karjalaan VI Armeijakunnan komentajaksi taisteluihin, jotka huipentuivat Nietjärven torjuntavoittoon.-Jatkosodan jälkeen Martola toimi ulkoministerinä ja Uudenmaan läänin maaherrana. Sotilasuraansa hän jatkoi kansainvälisellä tasolla YK:ssa pääsihteeri Hammarskjöldin sotilasneuvonantajana Suezin kriisissä 1956 ja YK:n joukkojen komentajana Kyproksella 1966-1969.

Mannerheimin matkassa - Mannerheimin elämä valottuu tässä kirjassa inhimillisistä näkökulmista myös pienine arkielämän iloineen ja suruineen. Yli 80 Mannerheimiin liittyvää kohdetta ympäri Suomea.<br/><br/>23 x 23 cm.

-Rintamatilanne oli jähmettynyt asemasodaksi 1942 syksyllä. Tuolloinen kaukopartiotoiminta sai oman erityisluonteensa. Normaalin tiedustelun lisäksi siihen kuuluivat tuhoamistehtävät. Vankeja piti myös saada. Mannerheimristin ritari, luutnantti Ilmari Honkasen johtama kolmen partion ryhmä ulotti reissunsa Stalinin kanavalle. Partioista yksi hävittäisi jälkiä ja harhauttaisi vihollista, toinen varmistaisi melkein perille asti ja kolmas kävisi tavoitteessa asti.Edessä oli huikean jännittävä tehtävä, joka vaati miehiltä uskallusta, urheutta ja kestävyyttä vihollisisa kuhisevassa maastossa.