Uuteen runokokoelmaansa Sinä, taivaani Tuomas Keskimäki on saanut virikkeen Kustaa II Aadolfin ja Ebba Brahen nuoruudenrakkaudesta, jolla ei ollut tulevaisuutta. Kirjeenvaihdoksi puetut runot hehkuvat rakkautta, kaipuuta, epätoivoa ja luopumista. Kirjan lyhyet historiikit vuosilta 1611-1615 vievät tarinaa eteenpäin.Tuomas Keskimäki on porilainen runoilija, sanoittaja ja muusikko, joka on aiemmin julkaissut kolme runokirjaa pääsääntöisesti kalevalamitalla.

Kansissa kulumaa. Teipin jäljet seyksen ylä ja alaosassa. Etusivulla nimileima ja nimi. Kuvat kertovat kunnon. Kalle-Kustaa Korkki

Muu(t) tekijä(t): Kustaa HulkkoAsiasanat: rahapolitiikka, keskustelu, pöytäkirjat, devalvaatio

Asiasanat: kuvaelämänkerta, Kustaa Vilkuna, kuvaelämäkerta

Muu(t) tekijä(t): Kustaa HulkkoAsiasanat: rahapolitiikka, keskustelu, pöytäkirjat, devalvaatio

Koko nimi: Sukujulkaisuopas : Kustaa Matinpojan, Rannan, Tammen ja Yli-Uudenkartanon sukujulkaisujen tiimoilta kertyneitä kokemuksia ja mietteitä opaskirjasen muotoon laadittunaAsiasanat: sukututkimus, julkaisun laadinnan oppaat

Muu(t) tekijä(t): Kustaa Hautala

Sarja: Pekka Lipponen ja Kalle Kustaa Korkki 7Asiasanat: salapoliisikirjallisuus

Sarja: Kalle-Kustaa Korkin seikkailuja N:o 47

Herännäisyys, Niilo Kustaa Malmberg

Muu(t) tekijä(t): Aleksanteri I:n aika, Kustaa Mauri Armfelt Suomen asiain johdossa 3Asiasanat: historia

Muu(t) tekijä(t): Kustaa HulkkoAsiasanat: rahapolitiikka, keskustelu, pöytäkirjat, devalvaatio

Kalevi Tilli on kahdessa aikaisemmassa kirjassaan kertonut Viipurista aina vuodesta 1917 vuoteen 1944. Nyt hän ker- too Suomen ja etenkin Kymenkartanon ja Viipurin läänin kohtalonvaiheista 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. Teoksen päähenkilö on Kustaa III:n erottama Kymenkarta- non läänin maaherra, anjalanliittolaisten tukijaksi epäilty kreivi Robert Wilhelm De Geer, josta tulee Porvoon valtio- päivien maamarsalkka ja Suomen suuriruhtinaskunnan en- simmäisen hallituskonseljin, sittemmin senaatin, varapu- heenjohtaja.Anjalan liitto ja De Geerin sekä tämän läheisen ystävän Sprengtportenin neuvottelumatkat Pietariin Suomen sodan aikana ja suunnitelmat Suomen erottamiseksi Ruotsista län- nen ja idän väliseksi puskurivaltioksi liittyvät oleellisena osa- na kirjan teemaan.Viipurin antautuminen Pietari Suurelle 1710 ja kaupungin menetys Uudenkaupungin rauhassa 1721 venäläisille oli ol- lut katkera pala niin Ruotsille kuin De Geerin isällekin, joka haaveili kaupungin pikaista takaisinvaltaamista. Kerrontaa värittävätkin siten taistelut, jotka alkavat Pietari Suuren val- loittaessa kaupungin, jatkuvat hattujen sodassa ja päättyvät Kustaa III:n laivaston kokemaan Viipurin kujanjuoksuun Vii- purin lahdella 1790.Venäjän hyökättyä Suomeen 1808 Suomen itsenäistymis- prosessi alkaa. Sprengtportenin ja De Geerin noudattaessa sen ajan "Paasikiven-Kekkosen linjaa" Suomesta tulee Por- voon valtiopäivillä 1809 Venäjän yhteydessä autonominen suurruhtinaskunta eikä se jää venäläiseksi maakunnaksi. Vii- purin lääni liitetään 1812 taas Suomen yhteyteen. Viipuri kuuluu jälleen Suomeen ja Helsingistä tulee samana vuonna Suomen suurruhtinaskunnan pääkaupunki.

Kansissa kulumaa. . Kuvat kertovat kunnon. Kalle-Kustaa Korkki

Talvisodan veteraani Kustaa Ala-Kailan sodan aikana kirjoittamien muistelmien ja muun hänestä kerätyn tiedon pohjalta tehty kertomus talvisodasta.

Muu(t) tekijä(t): Kustaa Hautala

Sarja: Kalle-Kustaa Korkin seikkailuja 4Asiasanat: Kalle-Kustaa Korkin

Muu(t) tekijä(t): Erik Wihtol, Minna Sarantola ym.Alkuteos: Gustav III:s tid, SvensksundAsiasanat: kustavilainen aika, kustavilainen tyyli, gustavianska tiden, gustaviansk stil

Kalle-Kustaa Korkki

Sarja: Historiallisia tutkimuksia 265Asiasanat: historia, sodat, joukko-osastot, sotahistoria, suomalaiset, taistelut, sodanjohto, Kustaa III:n sota, maavoimat, ruotsalaiset