Muu(t) tekijä(t): Kustaa HulkkoAsiasanat: rahapolitiikka, keskustelu, pöytäkirjat, devalvaatio

Koko nimi: Sukujulkaisuopas : Kustaa Matinpojan, Rannan, Tammen ja Yli-Uudenkartanon sukujulkaisujen tiimoilta kertyneitä kokemuksia ja mietteitä opaskirjasen muotoon laadittunaAsiasanat: sukututkimus, julkaisun laadinnan oppaat

Muu(t) tekijä(t): Kustaa Hautala

Sarja: Pekka Lipponen ja Kalle Kustaa Korkki 7Asiasanat: salapoliisikirjallisuus

Sarja: Kalle-Kustaa Korkin seikkailuja N:o 47

Herännäisyys, Niilo Kustaa Malmberg

Muu(t) tekijä(t): Aleksanteri I:n aika, Kustaa Mauri Armfelt Suomen asiain johdossa 3Asiasanat: historia

Muu(t) tekijä(t): Kustaa HulkkoAsiasanat: rahapolitiikka, keskustelu, pöytäkirjat, devalvaatio

Kalevi Tilli on kahdessa aikaisemmassa kirjassaan kertonut Viipurista aina vuodesta 1917 vuoteen 1944. Nyt hän ker- too Suomen ja etenkin Kymenkartanon ja Viipurin läänin kohtalonvaiheista 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. Teoksen päähenkilö on Kustaa III:n erottama Kymenkarta- non läänin maaherra, anjalanliittolaisten tukijaksi epäilty kreivi Robert Wilhelm De Geer, josta tulee Porvoon valtio- päivien maamarsalkka ja Suomen suuriruhtinaskunnan en- simmäisen hallituskonseljin, sittemmin senaatin, varapu- heenjohtaja.Anjalan liitto ja De Geerin sekä tämän läheisen ystävän Sprengtportenin neuvottelumatkat Pietariin Suomen sodan aikana ja suunnitelmat Suomen erottamiseksi Ruotsista län- nen ja idän väliseksi puskurivaltioksi liittyvät oleellisena osa- na kirjan teemaan.Viipurin antautuminen Pietari Suurelle 1710 ja kaupungin menetys Uudenkaupungin rauhassa 1721 venäläisille oli ol- lut katkera pala niin Ruotsille kuin De Geerin isällekin, joka haaveili kaupungin pikaista takaisinvaltaamista. Kerrontaa värittävätkin siten taistelut, jotka alkavat Pietari Suuren val- loittaessa kaupungin, jatkuvat hattujen sodassa ja päättyvät Kustaa III:n laivaston kokemaan Viipurin kujanjuoksuun Vii- purin lahdella 1790.Venäjän hyökättyä Suomeen 1808 Suomen itsenäistymis- prosessi alkaa. Sprengtportenin ja De Geerin noudattaessa sen ajan "Paasikiven-Kekkosen linjaa" Suomesta tulee Por- voon valtiopäivillä 1809 Venäjän yhteydessä autonominen suurruhtinaskunta eikä se jää venäläiseksi maakunnaksi. Vii- purin lääni liitetään 1812 taas Suomen yhteyteen. Viipuri kuuluu jälleen Suomeen ja Helsingistä tulee samana vuonna Suomen suurruhtinaskunnan pääkaupunki.

Kansissa kulumaa. . Kuvat kertovat kunnon. Kalle-Kustaa Korkki

Talvisodan veteraani Kustaa Ala-Kailan sodan aikana kirjoittamien muistelmien ja muun hänestä kerätyn tiedon pohjalta tehty kertomus talvisodasta.

Muu(t) tekijä(t): Kustaa Hautala

Muu(t) tekijä(t): Erik Wihtol, Minna Sarantola ym.Alkuteos: Gustav III:s tid, SvensksundAsiasanat: kustavilainen aika, kustavilainen tyyli, gustavianska tiden, gustaviansk stil

Kalle-Kustaa Korkki

Sarja: Historiallisia tutkimuksia 265Asiasanat: historia, sodat, joukko-osastot, sotahistoria, suomalaiset, taistelut, sodanjohto, Kustaa III:n sota, maavoimat, ruotsalaiset

Muu(t) tekijä(t): Irma SavolainenMerkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: Svensksund : Gustaf III:s krig och skärgårdsflottan 1788-1790Asiasanat: sotahistoria, merisota, Ruotsinsalmen taistelut, Kustaa III:n sota

Koko nimi: Seppien sukua - seppä Juho Elias Järvinen ja vaimonsa Kustaava, puuseppä Albert Terlin ja vaimonsa Aleksandra, näiden henkilöiden esivanhemmat ja jälkipolvet ; sukututkimus

Koko nimi: Kustaa Mauri Armfelt : elämäkerta ; Kukkia Kantelettaren kaskilta ; Kudontamalleja ohjeineen : oswiitta aloittelioille ; Osuustoiminta : keino waurastumiseen ja jalostumiseen ; Wakawa perustus : mietteitä nykyisten olojemme johdostaMerkinnät: exlibris: J. MatistoSarja: Kansanvalistus-seuran toimituksia 112Asiasanat: elämäkerrat, upseerit, sotilaat, kustavilainen aika

Kansissa kulumaa. . Kuvat kertovat kunnon. Kalle-Kustaa Korkki