Kuvan koko 9x6 cm

Kuvan koko 9x6 cm

Tuntemattomat sotakuvat kertovat...Tavallisten sotilaiden ottamat valokuvat kertovat sodan arjesta ennennäkemättömän koskettavasti. Yksityiskuvissa sota näyttäytyy julmana ja raakana mitä se todellisuudessa olikin.

Asiasanat: poliitikot, naiset, henkilöhistoria, julkisuuden henkilöt, sotilaat, naishistoria, taiteilijat, parantajat, vakoilijat, aktivistit, rikolliset, originellit, seikkailijat, ennustajat, tieteentekijät

Mel Gibson, sota, v.2001, 2h12min, suomitekstit, levy erinomainen

Kuvateos esittelee sodan todellisuutta tavallisten rintamamiesten kameroiden kautta ja ne kertovat sodan arjesta ennennäkemättömän koskettavasti. Dimensiot 26 ¤ 22 cm.

Knut Oskar Wilhelm Gaston Smidt (1. joulukuuta 1898 – 28. tammikuuta 1976) oli ruotsalainen taidegraafikko, kuvittaja ja taidemaalari. [2] Smidt opiskeli noin vuonna 1920 Teknillisessä koulussa ja Kuvataideakatemian etsauskoulussa. Opintojensa jälkeen hän työskenteli 25 vuotta sarjakuvapiirtäjänä AB Wilhelm Beckerillä [2] ennen siirtymistään kokopäiväiseksi taiteilijaksi. Hän työskenteli pääasiassa grafiikan parissa, jossa hän kuvasi hahmoaiheita, kaupunkimaisemia, merijalkaväen sotilaita ja maisemia etsauksella ja litografioilla. Hänen julkisiin töihinsä kuuluu seinäkoriste Hallstavikin uima-altaassa. Smidt on edustettuna Malmön museossa ja Göteborgin museossa.

Franz Albert Aleksandrovitš Seyn ( 1862 – 1918 Pietari) oli venäläinen kenraaliluutnantti ja Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1909–1917. Toisen sortokauden aikana kenraalikuvernöörinä toiminut Seyn jatkoi Nikolai Bobrikovin yhtenäistämispolitiikkaa Suomen autonomian kaventamiseksi.

8,9 x 6,1 cm

8,5 x 5,9 cm

9 x 5,8 cm

8,6 x 5,6 cm

8,9 x 6,3 cm

Valtiorikosoikeudet (lyh. VRO; ruots. domstolar för statsförbrytelser) olivat Suomessa vuosina 1918–1920 toimineita ylimääräisiä tuomioistuimia, jotka tutkivat ja tuomitsivat Suomen sisällissotaan punaisten puolella osallistuneita sotilaita ja siviilejä. Valtiorikosoikeuksia oli 21 kappaletta, minkä lisäksi niiden ylempänä oikeusasteena toimi valtiorikosylioikeus. Valtiorikosoikeuksilla korvattiin sisällissodan aikana toimineet lakiin perustumattomat kenttäoikeudet ja summittaiset teloitukset. Teloituksia tapahtui toukokuun 1918 alkupuolella jopa noin 200 päivässä, ja vankileireillä oli kymmeniätuhansia vangittuja.

Valtiorikosoikeudet (lyh. VRO; ruots. domstolar för statsförbrytelser) olivat Suomessa vuosina 1918–1920 toimineita ylimääräisiä tuomioistuimia, jotka tutkivat ja tuomitsivat Suomen sisällissotaan punaisten puolella osallistuneita sotilaita ja siviilejä. Valtiorikosoikeuksia oli 21 kappaletta, minkä lisäksi niiden ylempänä oikeusasteena toimi valtiorikosylioikeus. Valtiorikosoikeuksilla korvattiin sisällissodan aikana toimineet lakiin perustumattomat kenttäoikeudet ja summittaiset teloitukset. Teloituksia tapahtui toukokuun 1918 alkupuolella jopa noin 200 päivässä, ja vankileireillä oli kymmeniätuhansia vangittuja.Valtiorikosylioikeus tätä korkeampi oikeusaste

8,8 x 6,2 cm