George Mellinger: Bell P-39 Airacobra -ässät (isbn 9525186342, 2002)Bell P-39 Airacobra - ensimmäinen amerikkalainen nokkapyörälaskutelineellä ja keskimoottorilla varustettu hävittäjä - osoittautui epäonnistuneeksi tilaajansa, Yhdysvaltain armeijan ilmavoimien (USAAF), käsissä. Vaikka Airacobran käyttöä haittasivat epäluotettavuus ja moottorin tehottomuus korkealla, se palveli silti P-40:n ja P-38:n rinnalla Uuden-Guinean puolustustaisteluissa ja Guadalcanalin katkerissa valtaustaisteluissa 1942-43. Konetyyppi palveli myös Välimeren ja Alaskan sotanäyttämöillä. Airacobran varsinainen menestys alkoi kuitenkin vasta liittoutuneiden toimitettua konetyyppiä Neuvostoliiton ilmavoimien käyttöön. Punalentäjät pitivät sitä parhaimpana länsiliittoutuneilta saamistaan koneista. Yli 30 neuvostolentäjästä tuli ässä Airacobralla, ja menestyksekkäimmät saavuttivat sillä yli 50 ilmavoittoa. Tässä ensimmäisessä koskaan julkaistussa Airacobra-ässistä kertovassa teoksessa kerrotaan tällä paljon parjatulla Bell-hävittäjällä lentäneiden urotöistä.Uusi käyttämätönOSPREYN hävittäjä-ässät 7

Alfred Price: Spitfire Mk I (isbn 9525186350, 2002)Spitfire Mk I ja II kuuluivat Englannin kuninkaallisten ilmavoimien rintamayksiköiden kalustoon vain lyhyen aikaa, mutta ehtivät silti saavuttaa legendaarisen maineen. Ensimmäiset Spitfiret olivat kevyesti aseistettuja, niiden Merlin-moottorit ylikuumenivat helposti ja toimintasäde oli lyhyt. Kuitenkin suojatessaan Dunkerquen evakuointia ja sen jälkeen Etelä-Englannin taivaalla taistelussa Englannista RAF:n hävittäjälentäjät saavuttivat Spitfireillään huomattavaa menestystä kokenutta Luftwaffea vastaan. Vuoden 1941 alussa Englannin ilmavoimat alkoi haastaa Luftwaffen hävittäjälentäjiä taisteluun Ranskan yllä ja juuri Spitfire-lentäjien tehtävänä oli verottaa vastustajan taistelukykyä. Monien varhaisten Spitfire-ässien, kuten ?Sailor? Malanin, Robert Stanford Tuckin ja Douglas Baderin, tarinat ovat kuuluisia, mutta heidän lisäkseen tässä kirjassa esitellään monia menestyksekkäitä - joskin vähemmän tunnettuja - Spitfire-ässiä kuten Desmond Sheen ja George Unwin.Uusi käyttämätönOSPREYN hävittäjä-ässät 8

Heinz Knoke: Suuri metsästys (isbn 9525186652, 2005)Heinz Knoke lensi ensimmäisen sotalentonsa länsirintamalla 1941. Seuraavien vuosien aikana hän taisteli lisäksi itärintamalla ja Norjassa palaten kuitenkin pian takaisin Kanaalin rannalle. Amerikkalaisten aloitettua saksalaiskohteiden päiväpommitukset kehittyi hänestä yksi Luftwaffen johtavista nelimoottoristen alasampujista. Knoken hyvää onnea kuvastaa se, että hän yhtenä harvoista selvisi sodasta hengissä - huolimatta siitä, että hänet ammuttiin alas kahdeksan kertaa. Sitkeästi hän kuitenkin aina palasi Messerschmittinsä ohjaimiin. Vasta tšekkisabotöörien isku päätti hänen sotansa syksyllä 1944. Heinz Knoken muistelmat ovat harvinainen kuvaus länsirintamalla palvelleen lentäjän vaiheista. Niistä käy ainutlaatuisella tavalla ilmi Saksan yllä käydyn ilmasodan luonne. Kuinka Luftwaffen lopullinen perikato alkoi, kun vanhat tekijät yksi toisensa jälkeen kaatuivat ja kuinka kokemattomat nuorukaiset jäivät palaamatta ensimmäisiltä sotalennoiltaan. Knoken tarinaan liittyvät olennaisesti perhe-elämä ja kaipuu rakastetun luo - hän itse kirjoitti, ettei olisi jaksanut ilman Lilo-vaimoa. Hänen koristelematon kertomuksensa näistä vaiheista on karheassa yksinkertaisuudessaan ja rehellisyydessään vaikuttava.

Yli 500 valokuvaa toisesta maailmansodasta selityksineen.

Asiasanat: talvisota, jatkosota, toinen maailmansota, juutalaiset

Asiasanat: muistelmat, talvisota, jatkosota, toinen maailmansota

Muu(t) tekijä(t): Else Christensen, Hanne-Luise Danielsen ym.Sarja: Eurooppa liekeissä 1Asiasanat: talvisota, historia, sotahistoria, toinen maailmansota, taistelut

Näytevarasto palautusAnton Wöffen: Sittenkin ässä (isbn 9525186458, 2003)Anton Wöffenin hävittäjälentäjän ura vastaa varmasti monien muiden Luftwaffen hävittäjälentäjien vaiheita. Valmistuttuaan hävittäjälentäjäksi Wöffen komennettiin JG 27:ään Afrikkaan, missä vaikeat olosuhteet vaativat veronsa. Wöffen loukkaantui useita kertoja pakkolaskuissa ja tullessaan alasammutuksi. Sitkeyden ja peräänantamattomuuden ansiosta hän kuitenkin aina palasi ilmaan. Viidennen ja viimeisen ilmavoittonsa hän saavutti maaliskuussa 1945 viimeisellä sotalennollaan, joka päättyi amerikkalaisten sotavankeuteen. Anton Wöffenin muistelmateos on "rivilentäjän" humoristinenkin kertomus Luftwaffen lentäjän arjesta

Lawrence Paterson: U-564: 70 päivää Atlantilla (isbn 9789522291004, 2008)Kirja kertoo saksalaisen U-564-sukellusveneen partiomatkan päivittäisistä tapahtumista heinäkuusta syyskuuhun 1942, jolloin taistelu Atlantilla oli saavuttanut huippunsa. Maineikas sukellusvenekapteeni Reinhard "Teddy" Suhren johdatti kokeneen miehistönsä Ranskasta kaukaiselle taistelukentälle Karibialle, missä he upottivat viisi vihollisalusta ennen paluuta Brestiin. Mukana partiomatkalla oli myös laivaston sotakirjeenvaihtaja, jonka tehtävänä oli kuvata Dönitzin "harmaiden susien" elämää niin arkisissa oloissa kuin taistelun tiimellyksessä. Teddy Suhren oli Kolmannen valtakunnan menestyksekkäimpiä sukellusvenemiehiä. Kuitenkin Suhren ehkä muistetaan paremmin hänen huumorintajustaan, alkoholinkäytöstään ja haluttomuudestaan kunnioittaa ylempiään. Kaikesta huolimatta Suhren ylennettiin komentajakapteeniksi ja hänelle myönnettiin ritariristi tammenlehvillä tässä kirjassa kuvatun partiomatkan aikana. Partiomatka jäi myös Suhrenin viimeiseksi sillä hänet siirrettiin Norjasta operoivan sukellusvenelaivaston komentajaksi.Kirjan kuvitus on miltei täysin ennen julkaisematonta ja partiomatkan vaiheista kertovan tekstin kanssa lukijalla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua elämään saksalaisessa sukellusveneessä toisen maailmansodan aikana.

Kullervo Lahtela (1913-1986) oli yksi Suomen hävittäjä-ässistä. Hän lensi jatkosodassa 187 sotalentoa ja kävi 24 ilmataistelua, joista hänelle kirjattiin 10 ilmavoittoa. Lahtela kuvasi itse saavutustaan sanoin: Meille sanottiin sodan alussa, että vihollisella on kymmenkertainen miesylivoima. Näin ollen hoidin oman osuuteni. Taistelulentäjä Kullervo Lahtela kertoo yhden Suomen viime sodan sankarin tarinan unohtamatta kuvailla niitä oloja ja tuntemuksia, joita nuori mies ja kahden pienen lapsen isä joutui kokemaan ollessaan komennettuna ilmarintamalla, jossa kuolema väijyi vain yhden kohtalokkaan osuman tai väärään suuntaan menneen väistön takana. Kirjan liitteenä ovat Lahtelan piirtämät ilmataisteluistaan kertovat kuvat, jotka hän postitti sodasta kotiin.uusi lukematon

Günther Rall: Lentopäiväkirjani - Muistelmat 1938-2004 (isbn 9789522291011, 2008)LentopäiväkirjaniGünther Rall on toisen maailmansodan kolmanneksi eniten ilmavoittoja saavuttanut lentäjä. Kaikkiaan hän ampui alas 275 viholliskonetta ja selvisi kaikista sodan koettelemuksista hengissä. Sodan jälkeen hän yleni kenraaliluutnantiksi ja Länsi-Saksan ilmavoimien komentajaksi. Lentäjätovereilleen Rall oli aina esikuva, niin toisessa maailmansodassa kuin sen jälkeenkin: suoraselkäinen komentaja, joka huolehti alaisistaan ja johti esimerkillään. Rallin alaisuudessa monista saksalaislentäjistä - kuten Walter Krupinski ja Erich Hartmann - kehittyi menestyksekkäitä hävittäjälentäjiä. Rallin muistelmat ilmestyvät vasta 60 vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, sillä kuluneiden vuosien kunnollinen arviointi vaatii ajallista välimatkaa. Kirjassa on Rallille tyypillistä tosiasioiden tarkkuus, kriittinen analysointi ja hyvä kertojan kyky. Hän kirjoittaa laivueenkomentajan yksinäisyydestä syvällä Venäjällä, ylimmän johdon ilmiselvistä puutteista, rintamakentän olosuhteiden ja Hermann Göringin itsekeskeisyyden välisestä räikeästä erosta, epäilyksistä sodan tarkoituksesta ja - vielä pahempaa - painostavasta vastuusta hänelle uskottuja sotilaita kohtaan. Günther Rall teki sen, minkä kaikki muutkin hävittäjälentäjät tekivät - täyttivät hyvässä uskossa velvollisuutensa

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: muistelmat, talvisota, sota-aika, evakuointi, toinen maailmansota, kokemukset, sotilaat, inkeriläiset, propaganda, väestönsiirrot, armeijat, vainot, puna-armeija, kolhoosit

Asiasanat: muistelmat, talvisota, jatkosota, toinen maailmansota

Muu(t) tekijä(t): Atos WirtanenAsiasanat: toinen maailmansota, eduskunta, eduskunnan täysistunto

Asiasanat: talvisota, jatkosota, sotahistoria, toinen maailmansota

Mike Spick: Viimeiseen asti: Luftwaffen hävittäjä-ässien nousu ja tuho (isbn 9789525186772, 2008)Luftwaffen hävittäjä-ässien nousu ja tuhoKesällä 1939 Luftwaffen hävittäjälennostolla oli ajanmukaisin kalusto ja parhaiten koulutettu henkilökunta. Nykyaikaiset hävittäjäkoneet ja ylivoimainen ilmataistelutaktiikka johtivatkin menestykseen sodan alussa. Puolan, Norjan ja Ranskan sotaretkien salamasota yllätti muun maailman.Vasta kesällä 1940 Luftwaffe koki ensimmäisen takaiskunsa, kun se ei onnistunut saavuttamaan ilmaherruutta Englannin yllä. Kolmannen valtakunnan sodankäynnin painopisteen siirtyessä itään Kanaalin rannikolle jääneet muutamat hävittäjäyksiköt kuitenkin pitivät menestyksellisesti puoliaan Kuninkaallisia ilmavoimia vastaan.Hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi kesäkuussa 1941, ja idässä palvelevien Luftwaffen hävittäjälentäjien pudotusmäärät kasvoivat hämmästyttävää vauhtia. Samalla kuitenkin koitti hävittäjälennoston lopun alku: myös kone- ja miestappiot kasvoivat, ja moni kokenut yksikönjohtaja poistui riveistä. Miestäydennykset eivät enää pystyneet paikkaamaan menetyksiä.Hävittäjälennosto sai vielä kerran vuonna 1944 hieman etumatkaa, kun Messerschmitt Me 262 -suihkuhävittäjä tuli käyttöön. Niitä tuli kuitenkin liian vähän ja liian myöhään.Miksi menestys kääntyi tappioksi? Ilmasotahistorioitsija Mike Spick pohtii kysymystä pintaa syvemmältä. Yksi tappion siemenistä oli Luftwaffen hävittäjälennoston sankarihakuisuus. Hävittäjälentäjien esikuvana oli ensimmäisen maailmansodan menestyksekkäin hävittäjälentäjä Punainen paroni, vapaaherra Manfred von Richthofen. Hänen myyttiään hyödynsi eritoten ilmavoimien ylipäällikkö Hermann Göring. Monille menestyksekkäille hävittäjälentäjille tärkeintä oli oman pudotustilin kasvattaminen ja kunniamerkeillä palkituksi tuleminen. Tämä johti usein kilpailuun henkilökohtaisista ilmavoitoista yksikön toimivuuden kustannuksella.

Geoffrey Wellum: Aamu sarastaa: elämän ja kuoleman kamppailua Englannin taivaalla (isbn 9789525186796, 2008)Geoffrey Wellum oli aina halunnut lentää. Tultuaan hyväksytyksi Kuninkaallisiin ilmavoimiin seitsemäntoista vuoden ikäisenä hän on pakahtua riemusta. On elokuu 1939, ja Iso-Britannia on jo miltei sodassa. Nuori Wellum on täynnä intoa, mutta ensin hänen on läpäistävä vaativa koulutus, jossa sääliä ei tunneta. Pienikin virhe riittää lentokoulutuksen lopettamiseen.Geoff saa komennuksen perinteikkääseen 92. laivueeseen ja on sen nuorin ja kokemattomin ohjaaja. Laivue taistelee päivittäin saksalaisia vastaan Kanaalin ja Ranskan yllä. Taistelun siirryttyä Englannin taivaalle Geoffkin on mukana kurimuksessa. Spitfirellä lentäminen on nautinto, mutta vaarallisilla sotalennoilla englantilaislentäjien henkinen ja fyysinen sietokyky on jatkuvasti koetuksella. Ohjaajat herätetään aamun sarastaessa odottamaan hälytysparakissa puhelimen pirinää. Hälytystä odotettaessa vietetyt pitkät tunnit ovat täydellinen vastakohta ilmataistelulle, jossa eloonjääminen on joka päivä hiuskarvan varassa. Monet Geoffin ystävistä eivät koskaan palaa.Geoffrey Wellum kertoo koskettavasti kuinka hän selvisi ilmasodasta, mitä vaadittiin tullakseen laivuetovereiden hyväksymäksi hävittäjälentäjäksi, ja minkälaista oli käydä altavastaajan asemasta vihollisen kimppuun. Wellum kuvailee kuinka tauottoman ilmasodan aiheuttama täydellinen uupumus saa yliotteen, ja kuinka eloisasta nuorukaisesta on pian jäljellä pelkkä hauras kuori. Geoffrey Wellum kirjoittaa paitsi uhrautumisesta ja menetyksistä, myös ylhäällä taivaalla vietetystä ainutlaatuisesta nuoruudesta.

Erich Hartmann ei esittelyjä kaipaa. Hän on 352 ilmavoitollaan ilmasotahistorian menestynein hävittäjälentäjä. Hartmann kehitti itselleen sopivan ilmasotataktiikan, jolla hän saavutti kunniaa ja menestystä taisteluissa Neuvostoliiton ilmavoimia vastaan. Ensimmäisen ilmavoittonsa Erich Hartmann saavutti marraskuussa 1942. Siitä lähtien ilmavoitot, kunniamerkit ja ylennykset seurasivat nopeassa tahdissa. Mustalla tulppaanikuviolla koristellulla Messerschmitt-hävittäjällä lentävää Hartmannia alettiinkin vihollisen keskuudessa kutsua "Mustaksi piruksi". Toukokuussa 1945 majuri Hartmann jäi venäläisten sotavangiksi ja vietti yli kymmenen vuotta vankileireillä Neuvostoliitossa.

Alkuteos: The liberatorAsiasanat: henkilöhistoria, toinen maailmansota, operaatiot, maihinnousu

Sarja: Studia historica septentrionalia 28Asiasanat: toinen maailmansota, sotatoimet, saksalaiset, hyökkäyssota