Kirjan henkilökaartista löytyy monia tulisia kreetalaisia, pahimpana tuittupäänä kapteeni Mikalis.

Tämän kirjan mukana lukija saa tutustua ihmiseten moniin ongelmiin eri puolilla maailmaa.

Mitä on köyhien ja moniongelmaisten nuorten ihmisten elämä?

Sekasorron aikakauden jälkeen ihmisen arvo mitataan tiedon määränä, joka on varastoituna henkilökohtaisiin tietopaketteihin. Syntyy kapina ja…. Dimensiot 20 ¤ 14 cm.

Plan lingvo esperantoKirjaHenkilö Klemola, Irja[I. Klemola] 1980Ulkoasu 136 sivua ; 21 cmKieli suomiesperantoAlkuteoksen kieli esperantosuomiHuomautukset Kannessa myös: Esperanton oppikirja.Perustuu eest. oppikirjaan: Esperanto keele öpik / J. Ojalo.Julkaistu Turku : [I. Klemola] 1980Luokitus udk 800/801(07)Valmistaja (Monistepalvelu)Lisätiedot [suomalaisen opiskelijan käyttöön sov. Irja Klemola] ; [julk. Esperanto-ligo de finnlandaj instruistoj]ISBN 951-99272-1-2 nidottuKontrolloimaton nimeke Esperanton oppikirja

Loistelias moni- ja yksivärikuvin kuvitettu teossarja esittää isänmaamme ja kansamme vaiheet hämärästä muinaisuudesta itsenäisyytemme alkuun saakka. Kuvitettu (A. Karimo). Osa I; Kivikaudesta keskiajan loppuun, Osa II; Agricolasta Ison vihan loppuun. Osa III; Uudenkaupungin rauhasta itsenäisyyteen. Dimensiot 25 ¤ 19 cm.

Rikosromaani, joka on samalla myös moniulotteinen psykologinen ihmis- ja yhteisökuvaus.Dimensiot: 21*14cm

Lokakuun vallankumouksen ensi vuosien kuvataidetta. Eri alojen taitelijoiden käsitykset vuoden 1917 syntyneen uuden maailman taiteesta ovat moninaiset. Näytteitä taiteesta mm: agitaatioposliinista, postimerkeistä, teatterilavasteista, julisteista, muistomitaleista jne. Kuvitettu. Dimensiot 32 ¤ 27 cm.

24 x 28 cm.

Kodinhoito kevyeksiKirjaHenkilö Turkka, Marjatta, 1914-Yhtyneet kuvalehdet 1957.Ulkoasu 125, [2] sivua, 3 kuvalehteä : kuvitettuKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiHuomautukset 182 syväpaino- ja 5 monivärikuvaaJulkaistu Helsinki : Yhtyneet kuvalehdet 1957.Sarja Kodin neuvokki, 7.Lisätiedot toim. Marjatta Turkka

Ikonit, ihmiset ja sota on runsaasti kuvitettu, itsenäinen kirja joka liittyy Ortodoksisessa kirkkomuseossa Kuopiossa keväällä 2009 pidettävään näyttelyyn. Sen suunnittelija ja näyttelyn järjestäjä on Valamon konservointilaitos. Sekä julkaisu että näyttely pyrkivät valaisemaan ihmisten ja ikonien suhteita erityisessä historiallisessa tilanteessa - sodassa. Julkaisun ensimmäisessä osassa keskitytään niihin vaiheisiin, jotka kohtasivat molemmin puolin vuoden 1939 itärajaa asuneita ihmisiä niin Karjalan kannaksella, Laatokan Karjalassa ja Petsamossa kuin vuosina 1941-1944 myös Vienassa ja Aunuksessa. Ensimmäinen osa sisältää FM Katariina Husson, akatemiatutkija, dosentti Kari Kotkavaaran ja FT Zanna Belikin artikkelit sekä erityisen kuvaliitteen, jossa näyttelyn ikonit esitellään. Kaikki kolme kirjoittajaa hyödyntävät parhaillaan meneillään olevan tutkimuksensa monipuolista aineistoa. Kirjan jälkimmäinen osa on oma kokonaisuutensa, jonka aihepiiri ja aikarajaus on toinen. Siinä tarkastelun kohteena ovat kolmen Suomen suuriruhtinaskunnassa toimineen ns. leirikirkon ikonostaasit, ja aiheesta kirjoittavat konservaattori Helena Nikkanen sekä venäläiset asiantuntijat Vladimir Sokratilin ja Nina Rusakova.

Ab Viléns Fabriker – Vilénin Tehtaat Oy 1907-1965Liikkeen perustivat vuonna 1907 konsuli Albert Vilén ja johtaja Artur Vilén toiminimellä Veljekset Vilén. Artur Vilén kuitenkin erosi yhtiöstä vuonna 1910 ja konsuli Albert Vilén jatkoi toimintaa samalla nimellä. Vuonna 1925 Albert Vilén otti osakkaiksi poikansa Albert, Harald ja Herbert Vilénin. Osakeyhtiö Ab Viléns Fabriker – Vilénin Tehtaat Oy perustettiin vuonna 1928. Bröder Vilén toiminimi säilyi kuitenkin rinnalla kiinteistöyhtiönä.Yhtiöön kuului monia pieniä yrityksiä teollisuuden eri aloilta, mm. metallituotetehdas, neulatehdas, konepaja ja korkkitehdas. Tuotettiin peltirasioita, metallilankoja, neuloja, korkkeja ym. rautakauppatuotteita. Vuonna 1934 avattiin Helsingissä myyntikonttori. Uusi metallituotetehdas rakennettiin vuonna 1937 ja korkkieristyslevytehdas vuonna 1940 Masabyhyn (menetettiin Porkkalan luovutuksessa). Masabystä Turkuun siirretty korkkieristyslevytehdas siirrettiin edelleen vuonna 1950 Naantaliin. 1950-luvulla yhtiössä ponnisteltiin kovasti yrityksen laajentamiseksi, kunnes Oy G.W. Sohlberg Ab osti yhtiön vuoden 1960 alussa. Toiminta jatkui entiseen tapaan, paitsi että rasiaosaston koneet siirrettiin GWS:n Turun tehtaalle. Vilénin Tehtaat Oy:n toiminta päättyi 31.3.1965.

40 ideaa pihan piristykseksi. Sisustusvinkkejä parvekkeelle ja terassille. Tee kirjan monipuolisten vinkkien ja ohjeiden avulla pihastasi monikäyttöinen. Kuvitettu. Dimensiot 24 ¤ 23 cm.

Sarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 548Asiasanat: elämäkerrat, kansanperinne, tutkijat, tiedemiehet

Alkuteos: The heart rate monitor bookAsiasanat: kuntoliikunta, tehokkuus, mittaus, sykemittarit

Asiasanat: kokemukset, asenteet, maahanmuuttajat, monikulttuurisuus, mielipiteet, julkinen hallinto, ulkomaalaiset, viranomaiset, ulkomaalaispolitiikka, maahanmuuttopolitiikka, etnisyys, viranomaistehtävät

Suomen 350 000 miehen armeija on yksi Euroopan suurimmista. Suomi on myös viimeisiä Euroopan maita, jossa on yhä yleinen asevelvollisuus. Mutta tarvitaanko maassamme enää pakollista asevelvollisuutta ja massa-armeijaa vai olisiko korkeasti koulutettu ammattiarmeija sittenkin tehokkaampi? Yleinen asevelvollisuus on aina herättänyt suomalaisissa voimakkaita tunteita. Sitä on pidetty osoituksena korkeasta maanpuolustustahdosta ja sen on katsottu edustavan demokratiaa parhaimmillaan. Niinpä turvallisuuspoliittinen keskustelu on tabu maassa, jossa perinteisesti on taisteltu sankarillisesti ylivoimaista vihollista vastaan ja jossa "kaunis on kuolla joukkosi eessä". Tosiasia kuitenkin on, että maamme maanpuolustus on murroksessa. Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa joudutaan pian ottamaan kantaa siihen minkä puolesta, kenen joukoissa ja millä keinoin Suomi tulevaisuudessa taistelee. Reservin vänrikki Heikki Saaren (s. 1955) pamfletti kyseenalaistaa monia itsestäänselvyyksinä pidettyjä asioita. Toimittajana yli 25 vuotta muiden muassa Ilta-Sanomissa ja Seurassa työskennellyt Saari on jo pitkään seurannut turvallisuuspoliittista keskustelua.

Pro gradu-tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kirjallisuustieteen laitos.

160 monivärivalokuvaa.