noin 40cm x 60cm juliste

John Weal: Länsirintaman Bf 109F (isbn 9525186229, 2001)Luftwaffen hävittäjälennoston rungon muodosti koko sodan ajan Messerschmitt Bf 109 -hävittäjä. Vuonna 1941 esitelty F-malli ja sitä seuranneet G- ja K-mallit olivat useiden hävittäjä-ässien käytössä: Adolf Galland, Werner Mölders, Walter Oesau, Theodor Weissenberger, Günther Lützow, Heinz Knoke ja monet muut saavuttivat suurta menestystä ensin Kanaalin rannikolla vuosina 1941-42 ja myöhemmin valtakunnanpuolustuksessa aina sodan viimeisiin päiviin asti.Uusi, käyttämätönOSPREYN hävittäjä-ässä 1

John Weal: Itärintaman Focke-Wulf Fw 190 -ässät (isbn 9525186210, 2001)Itärintama oli kaikista Luftwaffen sotanäyttämöistä tuottoisin ilmavoittomäärillä mitaten. Viholliskoneiden runsas läsnäolo yhdistettynä Luftwaffen parhaaseen mäntämoottorihävittäjään - Focke-Wulf Fw 190:een - oli yksi syy miksi monet hävittäjälentäjät juuri itärintamalla saavuttivat vähintään 100 ilmavoittoa. Itärintaman menestyksekkäitä Fw 190 -lentäjiä olivat mm. Walter Nowotny, Erich Rudorffer, August Lambert ja Otto Kittel. Lentäen vaihtelevissa olosuhteissa mutaisilta, lumisilta tai hiekkaisilta kentiltä, Focke-Wulf -lentäjät taistelivat yhä kasvavaa ylivoimaa vastaan aina sodan viimeiseen päivään asti hävittäjä- ja maataistelutehtävissä.Uusi käyttämätönOSPREYN hävittäjä-ässät 2

John Weal: Itärintaman Bf 109 -ässät (isbn 9525186237, 2001)Ilmasotahistorian menestyksekkäimmät hävittäjä-ässät olivat itärintamalla vuosina 1941-45 taistelleita saksalaislentäjiä. Erich Hartmann (352 ilmavoittoa), Gerhard Barkhorn (301) ja Günther Rall (275) saavuttivat valtaosan pudotuksistaan juuri Venäjällä. Heidän lisäkseen vielä seitsemän muuta ohjaajaa ylitti 200 ilmavoiton rajan idässä. Yleisin heidän käyttämänsä kone oli Messerschmitt Bf 109, joka oli käytössä Operaatio Barbarossan alusta sodan viimeiseen päivään asti. Yksiköt kuten JG 51, 52 ja 54 lensivät Messerschmittillä, ensin E-mallilla ja myöhemmin F-, G- ja K-malleilla. Kirjassa selvitetään miten näin uskomattomia tuloksia oli mahdollista saavuttaa, sekä esitellään monia tunnettuja sekä vähemmälle huomiolle jääneitä Luftwaffen hävittäjä-ässiä.Uusi käyttämätönOSPREYN hävittäjä-ässät 3

Hugh Morgan: Saksalaiset suihkuhävittäjä-ässät (isbn 9525186334, 2002)Kolmannen valtakunnan viimeiset yritykset liittoutuneiden pommikonemuodostelmien tuhoamiseksi keskittyivät uuden aikakauden ihmeaseeseen: suihkukoneeseen. Ensimmäiset suihkuhävittäjät toimitettiin hävittäjälennostolle vuoden 1944 puolivälissä. Me 262, He 162, Ar 234 ja rakettimoottorinen Me 163 olivat huomattavasti edistyksellisempiä kuin mitkään edes koeasteella olevat liittoutuneiden lentokoneet, mutta suihkukoneiden pieni määrä ja epäluotettavat moottorit kuitenkin lopulta mitätöivät niiden teknisen ylivoimaisuuden. Siitä huolimatta pieni joukko saksalaislentäjiä saavutti hämmästyttäviä tuloksia sodan viimeisen vuoden aikana lentäessään näillä lentokoneilla JG 7:ssä, JV 44:ssä ja NJG 11:ssä. Luftwaffen suihkuhävittäjälentäjät toimivat moottoriteiltä ja metsän suojassa olevilta kiitoradoilta, kärsivät jatkuvasti erikoispolttoaineen puutteesta ja joutuivat taistelemaan lukumääräisesti alakynnessä. Tämä on heidän tarinansa.Uusi käyttämätönOSPREYN hävittäjä-ässät 6

George Mellinger: Bell P-39 Airacobra -ässät (isbn 9525186342, 2002)Bell P-39 Airacobra - ensimmäinen amerikkalainen nokkapyörälaskutelineellä ja keskimoottorilla varustettu hävittäjä - osoittautui epäonnistuneeksi tilaajansa, Yhdysvaltain armeijan ilmavoimien (USAAF), käsissä. Vaikka Airacobran käyttöä haittasivat epäluotettavuus ja moottorin tehottomuus korkealla, se palveli silti P-40:n ja P-38:n rinnalla Uuden-Guinean puolustustaisteluissa ja Guadalcanalin katkerissa valtaustaisteluissa 1942-43. Konetyyppi palveli myös Välimeren ja Alaskan sotanäyttämöillä. Airacobran varsinainen menestys alkoi kuitenkin vasta liittoutuneiden toimitettua konetyyppiä Neuvostoliiton ilmavoimien käyttöön. Punalentäjät pitivät sitä parhaimpana länsiliittoutuneilta saamistaan koneista. Yli 30 neuvostolentäjästä tuli ässä Airacobralla, ja menestyksekkäimmät saavuttivat sillä yli 50 ilmavoittoa. Tässä ensimmäisessä koskaan julkaistussa Airacobra-ässistä kertovassa teoksessa kerrotaan tällä paljon parjatulla Bell-hävittäjällä lentäneiden urotöistä.Uusi käyttämätönOSPREYN hävittäjä-ässät 7

40 x 60 cm.

40 x 60 cm.

Alfred Price: Spitfire Mk I (isbn 9525186350, 2002)Spitfire Mk I ja II kuuluivat Englannin kuninkaallisten ilmavoimien rintamayksiköiden kalustoon vain lyhyen aikaa, mutta ehtivät silti saavuttaa legendaarisen maineen. Ensimmäiset Spitfiret olivat kevyesti aseistettuja, niiden Merlin-moottorit ylikuumenivat helposti ja toimintasäde oli lyhyt. Kuitenkin suojatessaan Dunkerquen evakuointia ja sen jälkeen Etelä-Englannin taivaalla taistelussa Englannista RAF:n hävittäjälentäjät saavuttivat Spitfireillään huomattavaa menestystä kokenutta Luftwaffea vastaan. Vuoden 1941 alussa Englannin ilmavoimat alkoi haastaa Luftwaffen hävittäjälentäjiä taisteluun Ranskan yllä ja juuri Spitfire-lentäjien tehtävänä oli verottaa vastustajan taistelukykyä. Monien varhaisten Spitfire-ässien, kuten ?Sailor? Malanin, Robert Stanford Tuckin ja Douglas Baderin, tarinat ovat kuuluisia, mutta heidän lisäkseen tässä kirjassa esitellään monia menestyksekkäitä - joskin vähemmän tunnettuja - Spitfire-ässiä kuten Desmond Sheen ja George Unwin.Uusi käyttämätönOSPREYN hävittäjä-ässät 8

Heinz Knoke: Suuri metsästys (isbn 9525186652, 2005)Heinz Knoke lensi ensimmäisen sotalentonsa länsirintamalla 1941. Seuraavien vuosien aikana hän taisteli lisäksi itärintamalla ja Norjassa palaten kuitenkin pian takaisin Kanaalin rannalle. Amerikkalaisten aloitettua saksalaiskohteiden päiväpommitukset kehittyi hänestä yksi Luftwaffen johtavista nelimoottoristen alasampujista. Knoken hyvää onnea kuvastaa se, että hän yhtenä harvoista selvisi sodasta hengissä - huolimatta siitä, että hänet ammuttiin alas kahdeksan kertaa. Sitkeästi hän kuitenkin aina palasi Messerschmittinsä ohjaimiin. Vasta tšekkisabotöörien isku päätti hänen sotansa syksyllä 1944. Heinz Knoken muistelmat ovat harvinainen kuvaus länsirintamalla palvelleen lentäjän vaiheista. Niistä käy ainutlaatuisella tavalla ilmi Saksan yllä käydyn ilmasodan luonne. Kuinka Luftwaffen lopullinen perikato alkoi, kun vanhat tekijät yksi toisensa jälkeen kaatuivat ja kuinka kokemattomat nuorukaiset jäivät palaamatta ensimmäisiltä sotalennoiltaan. Knoken tarinaan liittyvät olennaisesti perhe-elämä ja kaipuu rakastetun luo - hän itse kirjoitti, ettei olisi jaksanut ilman Lilo-vaimoa. Hänen koristelematon kertomuksensa näistä vaiheista on karheassa yksinkertaisuudessaan ja rehellisyydessään vaikuttava.

Näytevarasto palautusAnton Wöffen: Sittenkin ässä (isbn 9525186458, 2003)Anton Wöffenin hävittäjälentäjän ura vastaa varmasti monien muiden Luftwaffen hävittäjälentäjien vaiheita. Valmistuttuaan hävittäjälentäjäksi Wöffen komennettiin JG 27:ään Afrikkaan, missä vaikeat olosuhteet vaativat veronsa. Wöffen loukkaantui useita kertoja pakkolaskuissa ja tullessaan alasammutuksi. Sitkeyden ja peräänantamattomuuden ansiosta hän kuitenkin aina palasi ilmaan. Viidennen ja viimeisen ilmavoittonsa hän saavutti maaliskuussa 1945 viimeisellä sotalennollaan, joka päättyi amerikkalaisten sotavankeuteen. Anton Wöffenin muistelmateos on "rivilentäjän" humoristinenkin kertomus Luftwaffen lentäjän arjesta

Lawrence Paterson: U-564: 70 päivää Atlantilla (isbn 9789522291004, 2008)Kirja kertoo saksalaisen U-564-sukellusveneen partiomatkan päivittäisistä tapahtumista heinäkuusta syyskuuhun 1942, jolloin taistelu Atlantilla oli saavuttanut huippunsa. Maineikas sukellusvenekapteeni Reinhard "Teddy" Suhren johdatti kokeneen miehistönsä Ranskasta kaukaiselle taistelukentälle Karibialle, missä he upottivat viisi vihollisalusta ennen paluuta Brestiin. Mukana partiomatkalla oli myös laivaston sotakirjeenvaihtaja, jonka tehtävänä oli kuvata Dönitzin "harmaiden susien" elämää niin arkisissa oloissa kuin taistelun tiimellyksessä. Teddy Suhren oli Kolmannen valtakunnan menestyksekkäimpiä sukellusvenemiehiä. Kuitenkin Suhren ehkä muistetaan paremmin hänen huumorintajustaan, alkoholinkäytöstään ja haluttomuudestaan kunnioittaa ylempiään. Kaikesta huolimatta Suhren ylennettiin komentajakapteeniksi ja hänelle myönnettiin ritariristi tammenlehvillä tässä kirjassa kuvatun partiomatkan aikana. Partiomatka jäi myös Suhrenin viimeiseksi sillä hänet siirrettiin Norjasta operoivan sukellusvenelaivaston komentajaksi.Kirjan kuvitus on miltei täysin ennen julkaisematonta ja partiomatkan vaiheista kertovan tekstin kanssa lukijalla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua elämään saksalaisessa sukellusveneessä toisen maailmansodan aikana.

elämäkerrat, sotilaslentäjät, lentäjät, suomalaiset, hävittäjät, ilmavoimat, toinen maailmansota, ilmasota, sotilaslentokoneet, sotahistoria, taistelu

-Ruotsalainen rikospoliisi Stefan Lindman selvittää entisen kollegansa raakaa murhaa.

Gleggs Hall. Edes nimi ei paljastanut, että paikassa voisi kummitella. Päinvastoin, maatalo henki vakautta ja lämpöä keittioön puuhellasta aina pihalla nököttävään kyyhkyslakkaan.... Tämä on järjestyksessä toinen Pamela Kavanaghin Pollux -hevoskerhossa julkaistu kirja.

Kullervo Lahtela (1913-1986) oli yksi Suomen hävittäjä-ässistä. Hän lensi jatkosodassa 187 sotalentoa ja kävi 24 ilmataistelua, joista hänelle kirjattiin 10 ilmavoittoa. Lahtela kuvasi itse saavutustaan sanoin: Meille sanottiin sodan alussa, että vihollisella on kymmenkertainen miesylivoima. Näin ollen hoidin oman osuuteni. Taistelulentäjä Kullervo Lahtela kertoo yhden Suomen viime sodan sankarin tarinan unohtamatta kuvailla niitä oloja ja tuntemuksia, joita nuori mies ja kahden pienen lapsen isä joutui kokemaan ollessaan komennettuna ilmarintamalla, jossa kuolema väijyi vain yhden kohtalokkaan osuman tai väärään suuntaan menneen väistön takana. Kirjan liitteenä ovat Lahtelan piirtämät ilmataisteluistaan kertovat kuvat, jotka hän postitti sodasta kotiin.uusi lukematon

Mike Spick: Viimeiseen asti: Luftwaffen hävittäjä-ässien nousu ja tuho (isbn 9789525186772, 2008)Luftwaffen hävittäjä-ässien nousu ja tuhoKesällä 1939 Luftwaffen hävittäjälennostolla oli ajanmukaisin kalusto ja parhaiten koulutettu henkilökunta. Nykyaikaiset hävittäjäkoneet ja ylivoimainen ilmataistelutaktiikka johtivatkin menestykseen sodan alussa. Puolan, Norjan ja Ranskan sotaretkien salamasota yllätti muun maailman.Vasta kesällä 1940 Luftwaffe koki ensimmäisen takaiskunsa, kun se ei onnistunut saavuttamaan ilmaherruutta Englannin yllä. Kolmannen valtakunnan sodankäynnin painopisteen siirtyessä itään Kanaalin rannikolle jääneet muutamat hävittäjäyksiköt kuitenkin pitivät menestyksellisesti puoliaan Kuninkaallisia ilmavoimia vastaan.Hyökkäys Neuvostoliittoon alkoi kesäkuussa 1941, ja idässä palvelevien Luftwaffen hävittäjälentäjien pudotusmäärät kasvoivat hämmästyttävää vauhtia. Samalla kuitenkin koitti hävittäjälennoston lopun alku: myös kone- ja miestappiot kasvoivat, ja moni kokenut yksikönjohtaja poistui riveistä. Miestäydennykset eivät enää pystyneet paikkaamaan menetyksiä.Hävittäjälennosto sai vielä kerran vuonna 1944 hieman etumatkaa, kun Messerschmitt Me 262 -suihkuhävittäjä tuli käyttöön. Niitä tuli kuitenkin liian vähän ja liian myöhään.Miksi menestys kääntyi tappioksi? Ilmasotahistorioitsija Mike Spick pohtii kysymystä pintaa syvemmältä. Yksi tappion siemenistä oli Luftwaffen hävittäjälennoston sankarihakuisuus. Hävittäjälentäjien esikuvana oli ensimmäisen maailmansodan menestyksekkäin hävittäjälentäjä Punainen paroni, vapaaherra Manfred von Richthofen. Hänen myyttiään hyödynsi eritoten ilmavoimien ylipäällikkö Hermann Göring. Monille menestyksekkäille hävittäjälentäjille tärkeintä oli oman pudotustilin kasvattaminen ja kunniamerkeillä palkituksi tuleminen. Tämä johti usein kilpailuun henkilökohtaisista ilmavoitoista yksikön toimivuuden kustannuksella.