Suomen 350 000 miehen armeija on yksi Euroopan suurimmista. Suomi on myös viimeisiä Euroopan maita, jossa on yhä yleinen asevelvollisuus. Mutta tarvitaanko maassamme enää pakollista asevelvollisuutta ja massa-armeijaa vai olisiko korkeasti koulutettu ammattiarmeija sittenkin tehokkaampi? Yleinen asevelvollisuus on aina herättänyt suomalaisissa voimakkaita tunteita. Sitä on pidetty osoituksena korkeasta maanpuolustustahdosta ja sen on katsottu edustavan demokratiaa parhaimmillaan. Niinpä turvallisuuspoliittinen keskustelu on tabu maassa, jossa perinteisesti on taisteltu sankarillisesti ylivoimaista vihollista vastaan ja jossa "kaunis on kuolla joukkosi eessä". Tosiasia kuitenkin on, että maamme maanpuolustus on murroksessa. Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa joudutaan pian ottamaan kantaa siihen minkä puolesta, kenen joukoissa ja millä keinoin Suomi tulevaisuudessa taistelee. Reservin vänrikki Heikki Saaren (s. 1955) pamfletti kyseenalaistaa monia itsestäänselvyyksinä pidettyjä asioita. Toimittajana yli 25 vuotta muiden muassa Ilta-Sanomissa ja Seurassa työskennellyt Saari on jo pitkään seurannut turvallisuuspoliittista keskustelua.

21 x 30 cm.

Asiasanat: kokemukset, asenteet, maahanmuuttajat, monikulttuurisuus, mielipiteet, julkinen hallinto, ulkomaalaiset, viranomaiset, ulkomaalaispolitiikka, maahanmuuttopolitiikka, etnisyys, viranomaistehtävät

22 x 23 cm.

Kansa kahtia, henki halpaa vie lukijansa sisällissodan Suomeen. Vuoden 1918 sekasortoisissa ja dramaattisissa olosuhteissa yksilön oikeuksia loukataan syvemmin ja suurimittaisemmin kuin koskaan Suomen historiassa, ja perinteinen laillisuusajattelu murtuu. Seuraukset ovat kauaskantoiset. Sisällissodan valkoinen voimakoneisto sivuuttaa voimassa olevat lait: vastustaja tai sellaiseksi epäilty on lupa surmata, oli tämä sotilas tai siviili. Valkoinen terrori vakiintuu systemaattiseksi, lakimiehiä istuu tutkijalautakunnissa jakamassa laittomia kuolemantuomioita eikä sotavankien mielivaltaisten surmien kieltäminen enää onnistu sodanjohdolta siinä vaiheessa, kun sitä viimein yritetään. Puhdistuksen ja rankaisun kohteena on viime kädessä koko työväenliike. Teos piirtää sisällissodan tapahtumista pitkän, ennen näkemättömän linjan. Heti sodan jälkeen Suomeen synnytetään lujaan hallitusvaltaan tähtäävä hallitusmuoto ja siten Länsi-Euroopasta ratkaisevasti poikkeava järjestelmä, jonka jäljiltä poliittiset olot ovat normalisoituneet vasta viime vuosikymmenellä.

KOLIBRI-KIRJASTO