1874-1879 Anna Helena Snellmanin kuvaamo toimi Kaivopuistossa.Anna Helena Snellmanin kuvaamossa työskenteli kuvaajana myös hänen miehensä Nikolai Gluschkoff, eli mahdollisia kuvaajia on ainakin kaksi. Kun A.H. Snellman menehtyi vuonna 1979, jatkoi Gluschkoff kuvaamotoimintaa nimellä N.I. Snellman, koska ilmeisesti hän pelkäsi venäläisperäisen nimen karkoittavan asiakkaita.

Carl Adolph Hårdh (20. toukokuuta 1835 Tukholma – 18. elokuuta 1875 Helsinki) oli ruotsalainen valokuvaaja joka asui Helsingissä 1850-luvun puolivälistä lähtien.Hårdh aikoi työskennellä taidemaalarina mutta taloudelliset syyt pakoittivat hänet ryhtymään valokuvaajaksi. Hänellä oli valokuvausstudio Helsingin Seurahuoneella vuosina 1862–1875. Lisäksi Hårdhilla oli toinen studio Kluuvikatu 3:ssa. Hårdh oli suosittu valokuvaaja ja hän otti studiossaan paljon henkilömuotokuvia. Hän työskenteli myös ulkona ja otti valokuvia Helsingin kaupungin ja lähiympäristön maisemista. Joitakin näistä Helsinki-aiheisista kuvista koottiin myös albumeiksi luulutavasti myyntiä vartenHårdh kuoli vain 40-vuotiaana vuonna 1875 sairastettuaan pitkään. Valokuvaaja Fritz Hjertzell meni naimisiin Hårdhin lesken Marian kanssa ja piti Hårdhin studiota vuoteen 1879 saakka..

Atelier Fennia oli Helsingissä, Pohjois-Esplanadi 21:ssä toiminut valokuvaamo, joka tunnettiin erityisesti 1800- ja 1900-lukujen taitteessa otetuista muotokuvista

A K Saxelin toimi Helsingissä osoitteessa Aleksanterinkatu 46 vuosina 1893-1895. Kuvaamo sijaitsi Central Passagen'illa, eli nykyisellä Wanhalla Kauppakujalla. Kuvaamon omisti Alexander Konstantin Saxelin (s. 1856, k. 1895). Hänen kuolemansa jälkeen leski Elin Saxelin jatkoi kuvaamon toimintaa pelkällä Saxelin-nimellä vuoteen 1903.

Muu(t) tekijä(t): Janne Rissanen, Pirkko Siitari ym.Sarja: Pohjoinen valokuvakeskus julkaisu numero 6Asiasanat: näyttelyjulkaisut, valokuvataide

Merkinnät: omistajamerkintä

6 x 9 cm.

9 x 13 cm.

9 x 13 cm.

5 x 8 cm.