Varjoista valtaistuimelle kertoo historian katveeseen jääneen Anna Jagellonican vaiheiden kautta kuninkaallisen naisen elämästä ja valintamahdollisuuksista uuden ajan alun Euroopassa. Samalla se kuvaa vallankäyttöä, diplomatian syntyä sekä kuohuvaa poliittista ja uskonnollista kulttuuria renessanssiajan Puolassa ja yleisemmin Itämeren valtapiirissä.

Joulukuu 4/2009 (42)Laki vie kullan kaivajan kädestäKodittoman kullankaivajan tarina jatkuuKerrankin onnistiKaksi mielipidekirjoitusta LemmenjoeltaSuomen hippulistan top 30Heikki Huhti, helmenpyytäjä ja erämiesEurooppalaiset graniittitutkijat NattasillaKullankaivajaveteraanin viimeinen toiveSuomen maakuntakivet ja niiden valintaHylätyn vartioaseman historiaaKultaa ja timantteja, kesämuistoja PalsiltaPerinnepurjehdus Utsjoelta JäämerelleKynämiehiä ja sääskiä Suomen LapissaKisatuloksia

S/S Viking, alkuperäinen nimi S/S Dinard[1] oli ensimmäinen eteläisen Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä liikennöinyt autolautta. Aluksen omisti Rederi AB Vikinglinjen, joka aloitti sillä liikenteen Korppoosta Galtby–Maarianhamina–Gräddö-reitillä 1. kesäkuuta 1959. Ensimmäinen autolauttayhteys Suomen ja Ruotsin välillä oli reitti Vaasa–Uumaja, jolla Rederi Ab Vasa-Umeå aloitti liikennöinnin Korsholm III -nimisellä aluksella 15. joulukuuta 1958. S/S Viking oli kuitenkin ensimmäinen peräporttilastausta käyttänyt kansainvälisen liikenteen autolautta Suomessa.Lautassa ei ollut keulaporttia, vaan autokannen etuosassa oli henkilöauton mentävä kääntöpöytä. Sisään ajettiin tyyrpuurin puolelta ja ulos paapuurin puolelta. Kääntöpöytää isommat autot kuljetettiin avokannella ja vedettiin lavetilla ja vinssillä paikoilleen. Viking Linen nykyisestä punaisesta värityksestä poiketen alus liikennöi ensimmäiset vuotensa Suomen ja Ruotsin välillä sinivalkoiseksi maalattuna. Punainen tuli yhtiön tunnusväriksi vasta vuonna 1964. Väri keksittiin varustamon toimitusjohtajan sisaren käyttämästä huulipunasta. Sävyn nimi oli Mexican Fire, ja se on yhä yhtiön tunnusväri. Myös S/S Vikingin kyljet maalattiin silloin punaisiksi.

S/S Viking, alkuperäinen nimi S/S Dinard[1] oli ensimmäinen eteläisen Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä liikennöinyt autolautta. Aluksen omisti Rederi AB Vikinglinjen, joka aloitti sillä liikenteen Korppoosta Galtby–Maarianhamina–Gräddö-reitillä 1. kesäkuuta 1959. Ensimmäinen autolauttayhteys Suomen ja Ruotsin välillä oli reitti Vaasa–Uumaja, jolla Rederi Ab Vasa-Umeå aloitti liikennöinnin Korsholm III -nimisellä aluksella 15. joulukuuta 1958. S/S Viking oli kuitenkin ensimmäinen peräporttilastausta käyttänyt kansainvälisen liikenteen autolautta Suomessa.Lautassa ei ollut keulaporttia, vaan autokannen etuosassa oli henkilöauton mentävä kääntöpöytä. Sisään ajettiin tyyrpuurin puolelta ja ulos paapuurin puolelta. Kääntöpöytää isommat autot kuljetettiin avokannella ja vedettiin lavetilla ja vinssillä paikoilleen. Viking Linen nykyisestä punaisesta värityksestä poiketen alus liikennöi ensimmäiset vuotensa Suomen ja Ruotsin välillä sinivalkoiseksi maalattuna. Punainen tuli yhtiön tunnusväriksi vasta vuonna 1964. Väri keksittiin varustamon toimitusjohtajan sisaren käyttämästä huulipunasta. Sävyn nimi oli Mexican Fire, ja se on yhä yhtiön tunnusväri. Myös S/S Vikingin kyljet maalattiin silloin punaisiksi.

-Prinssi Taro jää setänsä armoille, kun kuningasisä jättää valtakuntansa ja lähtee kohti tuntematonta. Taro lähtee vaaralliselle matkalle etsimään isäänsä. Matkaa vaikeuttavat sedän irti päästämät pahuuden voimat, jotka kieppuvat koko ajan hänen ympärillään, ja ajavat häntä takaa.

Kuninkaan hansikas, Linnaisten kartanon viheriä kamari, Visentti Aallonhalkoja, Aulangon pastorinvaali, Mirabean täti

Sis.Suomen herttuatar, Kulta-aave, Nuoruuden unelmia, Vernan ruusut

Sis. Suomen herttuatar, Kulta-aave, Nuoruuden unelmia, Vernan ruusut

-uomi ja Ruotsi käyvät keskenään maitten välisestä jääkiekko-ottelusta alkunsa saanutta sotaa. Suomalaiset joutuvat kutsumaan maailmankuulun, portugalilaissyntyisen kenraali Kopesin johtamaan pohjoisen rintaman operaatioita.