Aikakaudet

Carl Magnus Creutz (10. syyskuuta 1821 Pernaja – 20. maaliskuuta 1893 Pernaja)oli suomalainen kreivi, kuvernööri ja historiantutkija.[HenkilöhistoriaCreutz väitteli filosofian tohtoriksi 1850. Hän oli Tammikuun valiokunnan jäsen 1862, vaikka olikin vastustanut valiokunnan asettamista. Hän oli sukunsa edustajana aatelissäädyssä valtiopäivillä 1863–1864 ja 1867. Hän oli yksi aatelissäädyn tärkeimmistä edustajista, vuosina 1863–1864 aatelissäädyn varapuhemies ja 1867 säätyjen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja. Creutz kannatti aatelin erioikeuksien purkamista. Vuosina 1866–1889 hän oli Turun läänin kuvernööri. Creutz hoiti vuodesta 1851 alkaen Pernajassa sijaitsevaa Malmgårdin kartanoa, joka on kuulunut Creutzin suvulle vuodesta 1614, ja rakennutti sinne 1880–1885 näyttävän linnarakennuksen. Creutz oli yksi Suomen historiallisen seuran perustajajäseniä vuonna 1875.Carl Magnus Creutzin isä oli kreivi, juristi, tilanomistaja ja Porvoon valtiopäivien jäsen Karl Gustaf Creutz.[5] Tilanomistaja, valtiopäivämies Gustaf Filip Creutz oli Carl Magnus Creutzin ja tämän puolison Hortensia Eugenia Morsingin poika.

Valokuvia eri kesäisiltä rockfestivaaleilta Suomessa kolmen vuoden ajalta. Omiste. Postitus 6€

Kotiliesi 1935 nr 2 tammikuu. kansi Martta Wendelin. Runsaasti kuvia, mainoksia ja artikkeleja. Vuoden 1935 ajankuvaa. Kukkaikkunamme -liite mukana. Rauman pitsinnypläjät, kuvissa Karoliina Wahlberg ja Sabiina Lundström. Professori Laimi Leidenius esitellään kotioloissaan.

Kotiliesi 1935 nr 17, kansikuvitus Martta Wendelin, sis. mm.; Onko lunttaaminen vaarallista?, Keittiökaapistoja, Vaatekaapin katselmusta, Kun meillä on vieraita, Tyttärien kerho, Kieku ja Kaiku22 x 28 cm.

Kotiliesi 1935 nr 19 Kansikuva Martta Wendelin, Hilda Ihamuotila Histan kartanon emäntä, metsän riistää syksyisille aterioille, kaupunkilaisemännillä on asiaa arkkitehdeille. Ajankuvaa syksy 1935.