Sota / Maanpuolustus, puolustusvoimat

Muu(t) tekijä(t): Tom HanenSarja: Suomi merellä : Meriupseeriyhdistys ry:n vuosikirja 2013Asiasanat: järjestöt, upseerit, ammattialajärjestöt, merivoimat

Asiasanat: historia, järjestöt, upseerit, ammunta, officerare, föreningar, skytte

Muu(t) tekijä(t): Timo Saarinen, Unto UsvasaloAsiasanat: historiikit, puolustusvoimat, huolto, logistiikka, huoltovarmuus, huoltojoukot, försvarsmakten, logistik, underhållstrupper, försörjningsberedskap

Asiasanat: historiikit, puolustushallinto

Takana kirje, mutta ei leimaa tai merkkiä.

Asiasanat: järjestöhistoriikit, sotainvalidit, järjestöt

Suomen 350 000 miehen armeija on yksi Euroopan suurimmista. Suomi on myös viimeisiä Euroopan maita, jossa on yhä yleinen asevelvollisuus. Mutta tarvitaanko maassamme enää pakollista asevelvollisuutta ja massa-armeijaa vai olisiko korkeasti koulutettu ammattiarmeija sittenkin tehokkaampi? Yleinen asevelvollisuus on aina herättänyt suomalaisissa voimakkaita tunteita. Sitä on pidetty osoituksena korkeasta maanpuolustustahdosta ja sen on katsottu edustavan demokratiaa parhaimmillaan. Niinpä turvallisuuspoliittinen keskustelu on tabu maassa, jossa perinteisesti on taisteltu sankarillisesti ylivoimaista vihollista vastaan ja jossa "kaunis on kuolla joukkosi eessä". Tosiasia kuitenkin on, että maamme maanpuolustus on murroksessa. Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa joudutaan pian ottamaan kantaa siihen minkä puolesta, kenen joukoissa ja millä keinoin Suomi tulevaisuudessa taistelee. Reservin vänrikki Heikki Saaren (s. 1955) pamfletti kyseenalaistaa monia itsestäänselvyyksinä pidettyjä asioita. Toimittajana yli 25 vuotta muiden muassa Ilta-Sanomissa ja Seurassa työskennellyt Saari on jo pitkään seurannut turvallisuuspoliittista keskustelua.

Muu(t) tekijä(t): Juhani RuutuAsiasanat: järjestöhistoriikit, sotaveteraanit

Asiasanat: järjestöhistoriikit, sotainvalidit