Tekniikka / Puhelimet

Esim. Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano, Jämijärvi,Kangasala, raikku, kautiala, tiihala, Karkku, tyrvää, kiikka, mouhijärvi, suodenniemi, Kuhmalahti, Kuru yms.

5 lehteä + Nrot 5 ja 6 1970 sekä 6/1966

6 lehteä

6 lehteä

6 lehteä

6 lehteä

6 lehteä

5 lehteä, joista 1 kaksoisnumero

3 x 12 cm.

puhelinlinjan asennus sopimus verkkoon kytkemiseksiSanomalehtien toimitukset, sekä muutamat kauppiaat sekä käsityöläiset toivat Helsinkiin puhelimen. Vuonna 1877 avattiin ensimmäinen puhelin linja Helsingin Annankadulle. Vaikka luulisi, että tuolloin Suomessa olevat rikkaat olisivat olleet kiinnostuneita ja edelläkävijöitä teknologisen kehityksen kanssa, niin itseasiassa hei eivät olleet siitä kiinnostuneita. Kuka nyt puhelinta tarvitsee? ja eikä siitä ole mitään hyötyä moni parempiosainen suomalainen kysyi tuolloin vähättelevään malliin. Puhelimen keksijää ja isää Alexander Belliä saamme kiittää tästä nerokkaasta keksinnöstä. 144-vuotta myöhemmin olemme tilanteessa, jossa puhelimien määrä on kasvanut tasaisesti vuosikymmenien saatossa. Ennen toistamaailman sotaa puhelinkeskuksissa työskenteli sentraalisantrat, jotka yhdistelivät puheluita paikallisesti sekä eripuolille Suomea.Urkuri Willehad Wirtanen (myöhemmin Kaltea) perusti Raahen ensimmäisen puhelinverkon saamaansa lupaa käyttäen.Vuonna 1896: Wirtanen sai luvan puhelinjohtojen vetämiseen Raaheen ja Lapin rautatieasemalle.Yhtiökumppani: Kauppias Georg Sovelius liittyi mukaan yhtiöön äänettömäksi osakkaaksi vuonna 1896.Käyttöönotto: Puhelimia asennettiin kaupungin laitoksille, kuten raatihuoneelle, poliisilaitokselle ja palovartijoille kirkontorniin, sekä yksityisille.Vuosi 1898: Verkko ja liittymätoiminta olivat täydessä käynnissä osana Wirtasen ja Soveliuksen kommandiittiyhtiötä, josta Raahen Museo tarkemmin kertoo. https://raahenmuseo.fi/yks-epatavallinen-wirtanen

puhelinlinjan asennus sopimus verkkoon kytkemiseksiSanomalehtien toimitukset, sekä muutamat kauppiaat sekä käsityöläiset toivat Helsinkiin puhelimen. Vuonna 1877 avattiin ensimmäinen puhelin linja Helsingin Annankadulle. Vaikka luulisi, että tuolloin Suomessa olevat rikkaat olisivat olleet kiinnostuneita ja edelläkävijöitä teknologisen kehityksen kanssa, niin itseasiassa hei eivät olleet siitä kiinnostuneita. Kuka nyt puhelinta tarvitsee? ja eikä siitä ole mitään hyötyä moni parempiosainen suomalainen kysyi tuolloin vähättelevään malliin. Puhelimen keksijää ja isää Alexander Belliä saamme kiittää tästä nerokkaasta keksinnöstä. 144-vuotta myöhemmin olemme tilanteessa, jossa puhelimien määrä on kasvanut tasaisesti vuosikymmenien saatossa. Ennen toistamaailman sotaa puhelinkeskuksissa työskenteli sentraalisantrat, jotka yhdistelivät puheluita paikallisesti sekä eripuolille Suomea.Urkuri Willehad Wirtanen (myöhemmin Kaltea) perusti Raahen ensimmäisen puhelinverkon saamaansa lupaa käyttäen.Vuonna 1896: Wirtanen sai luvan puhelinjohtojen vetämiseen Raaheen ja Lapin rautatieasemalle.Yhtiökumppani: Kauppias Georg Sovelius liittyi mukaan yhtiöön äänettömäksi osakkaaksi vuonna 1896.Käyttöönotto: Puhelimia asennettiin kaupungin laitoksille, kuten raatihuoneelle, poliisilaitokselle ja palovartijoille kirkontorniin, sekä yksityisille.Vuosi 1898: Verkko ja liittymätoiminta olivat täydessä käynnissä osana Wirtasen ja Soveliuksen kommandiittiyhtiötä, josta Raahen Museo tarkemmin kertoo. https://raahenmuseo.fi/yks-epatavallinen-wirtanen

koko 12 x 17 cm.

koko 12 x 17 cm.

koko 12 x 17 cm.

koko 12 x 17 cm.

koko 11 x 17 cm. 4 kielinen. ruotsi, tanska, suomi ja norja.

16 x 21 cm.