Uskonto / Lestadiolaisuus, Laestadius

Haavoittunut yhteisö tarkastelee vanhoillislestadiolaista herätysliikettä ja erityisesti ilmiötä hoitokokoukset. Hoitokokoukset tarkoittivat julkista ja pakotettua sielunhoitoa. Niiden huippukausi oli 1970- luvun lopussa. Ne olivat hengellistä väkivaltaa, joka aiheutti vakavia seurauksia suurelle määrälle ihmisiä...

Ovi on auki-kirjanen vironkielisenä vihkona. Postitus 2€

-Aiheet ovat milloin Raamatusta, milloin arkielämän tapahtumista.-Jokainen pakina on oma kokonaisuuus.

Kovin imarteleva ei tämäkään kirja ole lestadiolaisuutta kohtaan. Erityisen korutonta on kirjan antama näkymä ehkäisemättömyysoppiin, joka tuntuu olevan kovin keskeisellä sijalla liikkeessä. Teksteissä toistuvat vanhempien väsymys, uupumus, masennus ja ääritapauksissa lasten kaltoinkohtelu sekä fyysisesti, henkisesti että hengellisesti. Suurperheen arki ei ole välttämättä ollenkaan pullantuoksuista idylliä, vaan jokapäiväistä taistelua sekä vanhemmille että lapsille.

Vanhoillislestadiolaiselle uskonto on kokonaisvaltaista, sieluun ja ruumiiseen tunkevaa. Yhteisössä elävät kokevat sen turvallisena, mutta pois haluavat brutaalina ja vahingollisena.Tässä kirjassa vanhoillislestadiolaisuudesta erkaantuneet kertovat kokemuksistaan omin sanoin. Toimittaja Maija-Leena Rova kertoo myös oman tarinansa kodista, jossa uskonasioita käsiteltiin riidellen, suljettujen ovien takana.Rova katsoo, että evankelis-luterilaisen kirkon asemaa on olennaista arvioida suhteessa vanhoillislestadiolaisuuteen, koska se on kirkon sisäinen herätysliike. Olisiko kirkon oltava aktiivisempi herätysliikkeen toimien seuraamisessa ja siitä erkaantuneiden tukemisessa?

10 x 15 cm.