KKalleria

Pääskynen oli lastenlehti, joka ensimmäisen kerran alkoi ilmestyä 1871 Emilie Bergbomin (1834–1905) aloitteesta. Bergbom johti Suomalaista Teatteria yhdessä veljensä Kaarlo Bergbomin kanssa. Lehti eli vuoteen 1881.Lastenlehtien merkitys 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun Suomessa oli varsin suuri. Monet kirjailijat ja kirjoittamisen harrastajat julkaisivat niissä tekstejään. Pääskynen oli 1800-luvulla ilmestyneistä lastenlehdistä huomattavin.Pääskystä toimitti Ida Godenhjelm (1837–1913). Lehden vakituisena avustajana oli kansanrunouden tutkija, Helsingin yliopiston professori Julius Krohn (1835–1888) perheineen. Julius Krohnin toinen vaimo Minna Krohn (o.s. Lindroos, 1841–1917) kokosi omista teksteistään ja muista Krohnin perheen kertomuksista teoksen Pääskysen liverryksiä lapsille (1883).Pääskynen alkoi ilmestyä uudelleen Otavan kustantamana 1906. Lehti ilmestyi yhtäjaksoisesti vuoteen 1935. Se oli suosittu: painos oli parhaimmillaan 1910-luvun lopulla 6 000 kappaletta.Uutta Pääskystä toimittivat Julius Krohnin tytär, kirjailija Helmi Krohn (1871–1967), kirjailija Anni Swan (1875–1958) ja kirjailija Arvid Lydecken (1884–1960). Taiteilija Rudolf Koivu (1890–1946) piirsi runsaasti kuvituksia ja vinjettejä lehteen.

Pääskynen oli lastenlehti, joka ensimmäisen kerran alkoi ilmestyä 1871 Emilie Bergbomin (1834–1905) aloitteesta. Bergbom johti Suomalaista Teatteria yhdessä veljensä Kaarlo Bergbomin kanssa. Lehti eli vuoteen 1881.Lastenlehtien merkitys 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun Suomessa oli varsin suuri. Monet kirjailijat ja kirjoittamisen harrastajat julkaisivat niissä tekstejään. Pääskynen oli 1800-luvulla ilmestyneistä lastenlehdistä huomattavin.Pääskystä toimitti Ida Godenhjelm (1837–1913). Lehden vakituisena avustajana oli kansanrunouden tutkija, Helsingin yliopiston professori Julius Krohn (1835–1888) perheineen. Julius Krohnin toinen vaimo Minna Krohn (o.s. Lindroos, 1841–1917) kokosi omista teksteistään ja muista Krohnin perheen kertomuksista teoksen Pääskysen liverryksiä lapsille (1883).Pääskynen alkoi ilmestyä uudelleen Otavan kustantamana 1906. Lehti ilmestyi yhtäjaksoisesti vuoteen 1935. Se oli suosittu: painos oli parhaimmillaan 1910-luvun lopulla 6 000 kappaletta.Uutta Pääskystä toimittivat Julius Krohnin tytär, kirjailija Helmi Krohn (1871–1967), kirjailija Anni Swan (1875–1958) ja kirjailija Arvid Lydecken (1884–1960). Taiteilija Rudolf Koivu (1890–1946) piirsi runsaasti kuvituksia ja vinjettejä lehteen.

Pääskynen oli lastenlehti, joka ensimmäisen kerran alkoi ilmestyä 1871 Emilie Bergbomin (1834–1905) aloitteesta. Bergbom johti Suomalaista Teatteria yhdessä veljensä Kaarlo Bergbomin kanssa. Lehti eli vuoteen 1881.Lastenlehtien merkitys 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun Suomessa oli varsin suuri. Monet kirjailijat ja kirjoittamisen harrastajat julkaisivat niissä tekstejään. Pääskynen oli 1800-luvulla ilmestyneistä lastenlehdistä huomattavin.Pääskystä toimitti Ida Godenhjelm (1837–1913). Lehden vakituisena avustajana oli kansanrunouden tutkija, Helsingin yliopiston professori Julius Krohn (1835–1888) perheineen. Julius Krohnin toinen vaimo Minna Krohn (o.s. Lindroos, 1841–1917) kokosi omista teksteistään ja muista Krohnin perheen kertomuksista teoksen Pääskysen liverryksiä lapsille (1883).Pääskynen alkoi ilmestyä uudelleen Otavan kustantamana 1906. Lehti ilmestyi yhtäjaksoisesti vuoteen 1935. Se oli suosittu: painos oli parhaimmillaan 1910-luvun lopulla 6 000 kappaletta.Uutta Pääskystä toimittivat Julius Krohnin tytär, kirjailija Helmi Krohn (1871–1967), kirjailija Anni Swan (1875–1958) ja kirjailija Arvid Lydecken (1884–1960). Taiteilija Rudolf Koivu (1890–1946) piirsi runsaasti kuvituksia ja vinjettejä lehteen.

Pääskynen oli lastenlehti, joka ensimmäisen kerran alkoi ilmestyä 1871 Emilie Bergbomin (1834–1905) aloitteesta. Bergbom johti Suomalaista Teatteria yhdessä veljensä Kaarlo Bergbomin kanssa. Lehti eli vuoteen 1881.Lastenlehtien merkitys 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun Suomessa oli varsin suuri. Monet kirjailijat ja kirjoittamisen harrastajat julkaisivat niissä tekstejään. Pääskynen oli 1800-luvulla ilmestyneistä lastenlehdistä huomattavin.Pääskystä toimitti Ida Godenhjelm (1837–1913). Lehden vakituisena avustajana oli kansanrunouden tutkija, Helsingin yliopiston professori Julius Krohn (1835–1888) perheineen. Julius Krohnin toinen vaimo Minna Krohn (o.s. Lindroos, 1841–1917) kokosi omista teksteistään ja muista Krohnin perheen kertomuksista teoksen Pääskysen liverryksiä lapsille (1883).Pääskynen alkoi ilmestyä uudelleen Otavan kustantamana 1906. Lehti ilmestyi yhtäjaksoisesti vuoteen 1935. Se oli suosittu: painos oli parhaimmillaan 1910-luvun lopulla 6 000 kappaletta.Uutta Pääskystä toimittivat Julius Krohnin tytär, kirjailija Helmi Krohn (1871–1967), kirjailija Anni Swan (1875–1958) ja kirjailija Arvid Lydecken (1884–1960). Taiteilija Rudolf Koivu (1890–1946) piirsi runsaasti kuvituksia ja vinjettejä lehteen.

Pääskynen oli lastenlehti, joka ensimmäisen kerran alkoi ilmestyä 1871 Emilie Bergbomin (1834–1905) aloitteesta. Bergbom johti Suomalaista Teatteria yhdessä veljensä Kaarlo Bergbomin kanssa. Lehti eli vuoteen 1881.Lastenlehtien merkitys 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun Suomessa oli varsin suuri. Monet kirjailijat ja kirjoittamisen harrastajat julkaisivat niissä tekstejään. Pääskynen oli 1800-luvulla ilmestyneistä lastenlehdistä huomattavin.Pääskystä toimitti Ida Godenhjelm (1837–1913). Lehden vakituisena avustajana oli kansanrunouden tutkija, Helsingin yliopiston professori Julius Krohn (1835–1888) perheineen. Julius Krohnin toinen vaimo Minna Krohn (o.s. Lindroos, 1841–1917) kokosi omista teksteistään ja muista Krohnin perheen kertomuksista teoksen Pääskysen liverryksiä lapsille (1883).Pääskynen alkoi ilmestyä uudelleen Otavan kustantamana 1906. Lehti ilmestyi yhtäjaksoisesti vuoteen 1935. Se oli suosittu: painos oli parhaimmillaan 1910-luvun lopulla 6 000 kappaletta.Uutta Pääskystä toimittivat Julius Krohnin tytär, kirjailija Helmi Krohn (1871–1967), kirjailija Anni Swan (1875–1958) ja kirjailija Arvid Lydecken (1884–1960). Taiteilija Rudolf Koivu (1890–1946) piirsi runsaasti kuvituksia ja vinjettejä lehteen.

Uusi Päivä oli vuosina 1917–1918 Helsingissä ilmestynyt vanhasuomalainen, itsenäisyysmielinen iltapäivälehti.[ Lehden levikki oli alussa noin 9000 kappaletta. Välittömästi Venäjän vallankumouksen jälkeen katsottiin itsenäisyyttä ajavissa suomalaisissa piireissä tärkeäksi vahvistaa Suomen irtaantumista Venäjästä ja itsenäisyysvaatimusta oman lehden avulla. Vuonna 1919 Uuden Päivän ja Uuden Suomettaren korvasivat Iltalehti ja Uusi Suomi.

Sosialistinen Yhtenäisyyspuolue (SYP) oli suomalainen vasemmistopuolue, joka toimi Suomen Kansan Demokraattisen liiton (SKDL) sisällä vuosina 1946–1955. Puolueen perustajista monet olivat aiemmin toimineet Suomen Sosialidemokraattisessa Puolueessa ja puolueeseen kuului monia tunnettuja vaikuttajia, mutta se jäi jäsenmäärältään pieneksi. SYP:n puoluetoimikuntaan kuulunut Mauno Pekkala toimi pääministerinä 1946–1948. Vuonna 1955 SYP erosi SKDL:stä ja toiminta lakkasi pian sen jälkeen.SYP:n äänenkannattaja oli perustamisesta alkaen (jo aiemmin ilmestymisensä aloittanut) viikkolehti Vapaa Pohjola, jonka päätoimittaja oli Ensio Hiitonen. Vapaa Pohjola lopetettiin ja yhdistettiin SKDL:n Vapaaseen Sanaan joulukuussa 1949.