Taide / Grafiikka

Helga Helena Reinikainen-Somersalo oli suomalainen taidemaalari. Hän opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1957–1961 ja teki debyyttinsä Helsingissä vuonna 1960. Hän oli Taidemaalariliiton varsinainen jäsen. WikipediaSyntyi: 5. elokuuta 1940Kuoli: 9. joulukuuta 2018Kumppani: Heikki Somersalo

Syntyi: 21. kesäkuuta 1881Kuoli: 16. marraskuuta 1955Koulutus: Kuninkaallinen taidekorkeakoulu, Konstnärsförbundets skola

Kaarle (Karl) Gabriel Engberg (24. maaliskuuta 1872 Tampere – 27. helmikuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, professori ja museon intendentti.[1][2]Opiskelu ja uraEngberg opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1893–1895 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1894–1897.[1] Hän kävi Taideyhdistyksen piirustuskoulun 1895–1898, opiskeli sitten maalausta Pariisissa 1899–1900 ja oli samalla apuna Suomen näyttelypaviljongin koristamistöissä, sekä sittemmin valtion apurahalla Italiassa 1901–1902 ja Pariisissa 1911.[3]Engberg maalasi alkuun maisema- ja henkilökuvia muun muassa Lapista, mutta myöhemmin pääasiassa maisemia, joissa hän osoittautui herkäksi värien käyttäjäksi. Hän osallistui näyttelyihin koti-ja ulkomailla eri puolilla Eurooppaa. Budapestissä on valtion kokoelmissa hänen maalauksensa Takaa-ajo. Engberg toimi myös museoalalla. Hän organisoimassa Hämeen museota Tampereella 1908 ja toimi sen johtajana.[3]Engberg osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosien 1897–1910 välillä ja vielä 1924 sekä 1943.[1] Hän teki kolme maalausmatkaa Lappiin, joista ensimmäiset kaksi suuntautuivat 1898 ja 1905 Inarin saamelaisalueelle sekä viimeinen matka vuonna 1920 Kittilään ja Ounas-Pallastunturille.[4]Engberg oli Akseli Gallen-Kallelan apulaisena tämän maalatessa Kalevala-freskoja vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyä varten. Myöhemmin hän toimi Tampereella Hämeen museon intendenttinä 1908–1931 ja Tampereen taidemuseon intendenttinä 1930–1953. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1947.[1]Henkilökohtainen elämäEngbergin vanhemmat olivat puuseppämestari Karl Engberg ja Maria Gustava o.s. Alm.[5] Taidemaalari Eero Sysikumpu oli hänen poikansa.[6]MaalauksiaMaisema Lapista, kesäyö 1898Iltamaisema 1899Järvimaisema jäänlähdön aikaan 1902Kevätmaisema 1903Katkennut hongankelo 1905Kosken kuohua 1905Kota (Yö) 1905Vaaramaisema 1910Vehmas saari 1911Kukkia maljakossa 1913Punainen maljakko 1918Maisema Lapista, porolauma 1920Pyykkäri 1923Ruispelto 1926Korpimaisema 1930Hämärä 1931wikipedia

Jon Oscar Napoleon Esti (sukunimi aik. Tuuskas, 1. helmikuuta 1887 Uusikaupunki – 31. lokakuuta 1955 Pyhtää) oli suomalainen taidemaalari, lavastaja ja mainosmies.[1][2]Estin vanhemmat olivat lennätintarkastaja Johan Tuuskas (1849–1910) ja Johanna Sophia Grahn (1859–1944). Hän kävi koulua Uudessakaupungissa ja Loviisassa ja opiskeli sitten yksityisesti eri taiteilijoiden johdolla. Esti osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin 1911 ja 1914.[1][2]Esti toimi Helsingin Ruotsalaisen teatterin lavastajana 1905–1915. Hän oli erään elokuvayhtiön palveluksessa mainostaiteilijana 1935–1941 ja tämän jälkeen vapaana taiteilijana asuen Pyhtäällä, jossa hänellä oli oma ateljee Tuuskissa Munapirtin kylässä. Hän maalasi pääasiassa muotokuvia ja maisemia. Esti osallistui vuonna 1905 ns. Grafton-kivääreiden salakuljetukseen Suomessa ja ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimi jääkärivärvärinä. Suomen sisällissodan aikana hän osallistui valkoisten joukoissa huhtikuussa 1918 Helsingin valtaukseen.[2]Esti oli naimisissa 1912–1920 Siiri Maria Kanervon kanssa ja 1925–1932 Irma Signhild Svenssonin kanssa. Molemmat liitot päättyivät avioeroon. Kolmannen kerran hän meni naimisiin 1938 Engla Rosalia Brandstacken kanssa.[2] wiki

Johan August Backman (24. joulukuuta 1891 Liljendal – 4. huhtikuuta 1974) oli suomalainen taidegraafikko ja taidemaalari.Backman opiskeli Vapaassa Taidekoulussa mutta oli itseoppinut taidegraafikko. Hän osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyyn vuonna 1954. Backmanin teoksia oli esillä Moskovassa 1934, Riiassa 1935, Prahassa ja Berliinissä 1936, Kööpenhaminassa 1937, Lontoossa 1938 ja Oslossa 1946. Varsinaiselta ammatiltaan Backman oli maanviljelijä.[1][2]Backman teki valtaosan grafiikastaan viivasyövytyksellä täydennetyllä akvatintamenetelmällä. Yksityiskohtaisen realistisen grafiikan aiheina olivat pääasiassa keskiaikaiset kivikirkot ja maaseutu- ja pikkukaupunkiaiheet. Backman teki vuonna 1960 matkaan Italiaan ja tämän matkan tuloksena syntyi joukko impressionistisia maisemamaalauksia.

Sievä Kauppinen oli suomalainen taidemaalari ja graafikko. Hänen vanhempansa olivat Konrad ja Laura Nordling. Kauppisen sukuun kuului myös piirilääkäri Hjalmar Nordling eli H.J Nortamo. Kauppinen asui lähes koko ikänsä Porin viidennessä kaupunginosassa. Kotitalo sijaitsi ensimmäiset 12 vuotta Itsenäisyydenkadulla. WikipediaSyntyi: 29. marraskuuta 1906Kuoli: 2008

Riitta Uusitalo (s. 17. huhtikuuta 1960 Helsinki)[1] on suomalainen kuvittaja, kuvataiteilija, sarjakuvapiirtäjä ja kirjailija.[2]Uusitalo opiskeli Kankaanpään taidekoulussa ja Oriveden opistossa. Hän on asunut Kajaanissa ja Jyväskylässä ja taiteellisen työskentelynsä ohella opettanut useilla eri paikkakunnilla paitsi kuvataidekouluissa, myös muun muassa sairaaloissa.[1] Uusitalo on kuvittanut muun muassa Eppu Nuotion teoksia ja julkaissut kuva- ja sarjakuvakirjoja sekä muita teoksia, samoin kuin työskennellyt vapaana taiteilijana. Uusitalo on saanut Jyväskylän taiteilijaseuran tunnustuspalkinnon, Suomen sarjakuvaseuran Puupäähatun, Jyväskylän kaupungin kulttuuripalkinnon ja Lastenkulttuurin valtionpalkinnon.Uusitalolle myönnettiin valtion ylimääräinen taiteilijaeläke vuonna 2021.[3] wiki

Bengt Arne Blomqvist, född 20 januari 1920 i Göteborgs Haga församling, Göteborg, död 14 juni 2001 i Fässbergs församling, Mölndal,[1] var en svensk målare.Bengt Blomqvist studerade vid Slöjdföreningens skola i Göteborg 1937–1939 och samtidigt tecknade han kroki vid Valands målarskola. Efter studierna gjorde han studieresor till Tyskland, Sydfrankrike och Sicilien samt målarresor till Norge och Danmark. Han hade en separatutställning på Galleri Gummesons i Stockholm och medverkade i samlingsutställningar i Göteborg, Linköping och Halmstad. Bland hans offentliga arbeten märks väggmålningen Cirkus på Engelbrektsskolan i Borås. Hans konst består huvudsakligen av landskapsmålningar i olja eller tempera. Blomqvist är representerad vid Göteborgs konstmuseum,[2] Borås konstmuseum och Värmlands museum. Han är gravsatt i minneslunden på Fässbergs kyrkogård.[3] wiki

Sven-Olof Westerlund (s. 29. heinäkuuta 1935, Helsinki) on suomalainen taidegraafikko, kuvittaja ja taidemaalari. Hänet tunnetaan monenlaisista töitä: toisaalta valokuvamaisista lyijykynäpiirroksista ja grafiikan lehdistä, toisaalta abstrakteista töistä joissa on selkeärajaisia värikenttiä ja voimakkaita perusvärejä. Hän on myös kuvittanut ja taittanut kirjoja ja lehtiä, sekä suunnitellut levynkansia ja julisteita.Westerlund opiskeli Vapaassa Taidekoulussa 1954, Taideteollisessa oppilaitoksessa 1957–60 ja Aukusti Tuhkan ateljeessa 1961–63. Hänen töitään oli ensi kertaa esillä Helsingissä 1961.Westerlund palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1988. Hän asuu ja työskentelee Mäntsälän Ohkolassa. Mikkoselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1973. wikipedia

Aune Annikki Mikkonen (1922 Oulu – 2002) oli suomalainen taidegraafikko.Mikkonen opiskeli Vapaassa taidekoulussa 1946–1947, Suomen Taideakatemian koulussa hän sai 1948–1950 ja 1951–1952 koulutuksen sekä taidemaalariksi että taidegraafikoksi. Hän opiskeli Atelier Calevaert-Brunissa Pariisissa 1956 ja osallistui Tuulikki Pietilän grafiikan jatkokurssille 1957.Taidemaalarikoulutuksesta huolimatta hän piti itseään ennen kaikkea graafikkona, sillä värit eivät olleet hänen luontainen ilmaisukeinonsa. Hän pani töitään esille julkisesti ensimmäisen kerran 1952, mutta ensimmäisen yksityisnäyttelyn hän piti vasta 1960-luvun lopulla. Hän oli erityisesti luonnon havainnoitsija ja tulkitsija.Hän lahjoitti Ateneumin taidemuseolle vuonna 2001 yli 200 grafiikan lehteä ja 29 luonnoskirjaa.[3] Mikkonen teki myös exlibriksiä.Mikkoselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1973.

Vilho Askola ( 1906 Pietari – 1994) oli nurmijärveläinen taidegraafikko. Hänet muistetaan muun muassa suomalaista maisemaa kuvaavista puupiirroksistaan.Ollessaan 20-vuotias Askola aloitti opiskelunsa Taideteollisessa keskuskoulussa Helsingissä, opiskeli siellä 1927–1929, ja sen jälkeen hän jatkoi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1929–1931.Hänen ensimmäinen kansainvälinen näyttelynsä oli Moskovassa vuoden 1934 puolivälissä.

Kullervo Koivisto, "Evakkotaival" värietsaus 1943, 35x43 cm, teos ollut Käsityömuseo Miilan näyttelyssä 2015 /KULLERVO Untamo KOIVISTO(s 1913 Kuopio- 1944Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu 1935-38.

Aarno Olavi Salosmaa (1. lokakuuta 1941 Helsinki – 6. helmikuuta 2008) oli suomalainen taidemaalari.Salosmaa opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa 1959-1963 ja 1964-1965. Hän tuli tunnetuksi kubismista vaikutteita saaneena kollaasien ja akvarellien tekijänä, mutta ryhtyi myöhemmin tekemään niin sanottuja esineteoksia ja 1970-luvulla pieniä niukkavärisiä maalauksia, joissa on geometrisia linjoja sekä kirjaimia ja numeroita. Salosmaa oli myös videotaiteilija, hänen ensimmäinen julkinen videoteoksensa Dance of the Swans esitettiin 1999 ja 2000-luvulla hän keskittyi juuri videotaiteeseen.

Hannu Juha Kalervo Hämäläinen (1947 Ruokolahti) on turkulainen taidegraafikko. Hämäläinen opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1967–1970. Hän toimi Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajana 1981–1988 ja vt. rehtorina 1987–1988. Hämäläinen debytoi Turussa 1968.Hämäläiselle myönnettiin Kuvataiteen valtionpalkinto 1980.

Johan August Backman (24. joulukuuta 1891 Liljendal – 4. huhtikuuta 1974) oli suomalainen taidegraafikko ja taidemaalari.Backman opiskeli Vapaassa Taidekoulussa mutta oli itseoppinut taidegraafikko. Hän osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyyn vuonna 1954. Backmanin teoksia oli esillä Moskovassa 1934, Riiassa 1935, Prahassa ja Berliinissä 1936, Kööpenhaminassa 1937, Lontoossa 1938 ja Oslossa 1946. Varsinaiselta ammatiltaan Backman oli maanviljelijä.[1][2]Backman teki valtaosan grafiikastaan viivasyövytyksellä täydennetyllä akvatintamenetelmällä. Yksityiskohtaisen realistisen grafiikan aiheina olivat pääasiassa keskiaikaiset kivikirkot ja maaseutu- ja pikkukaupunkiaiheet. Backman teki vuonna 1960 matkaan Italiaan ja tämän matkan tuloksena syntyi joukko impressionistisia maisemamaalauksia.

Johan August Backman (24. joulukuuta 1891 Liljendal – 4. huhtikuuta 1974) oli suomalainen taidegraafikko ja taidemaalari.Backman opiskeli Vapaassa Taidekoulussa mutta oli itseoppinut taidegraafikko. Hän osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyyn vuonna 1954. Backmanin teoksia oli esillä Moskovassa 1934, Riiassa 1935, Prahassa ja Berliinissä 1936, Kööpenhaminassa 1937, Lontoossa 1938 ja Oslossa 1946. Varsinaiselta ammatiltaan Backman oli maanviljelijä.[1][2]Backman teki valtaosan grafiikastaan viivasyövytyksellä täydennetyllä akvatintamenetelmällä. Yksityiskohtaisen realistisen grafiikan aiheina olivat pääasiassa keskiaikaiset kivikirkot ja maaseutu- ja pikkukaupunkiaiheet. Backman teki vuonna 1960 matkaan Italiaan ja tämän matkan tuloksena syntyi joukko impressionistisia maisemamaalauksia.

Alexander Paischeff ( 1894 Viipuri – 1941 ) oli suomalainen taidemaalari, kuvittaja ja taidegraafikko.Paischeff opiskeli aluksi syntymäkaupungissaan Viipurin taiteen ystävien piirustuskoulussa 1908–1912 sekä myöhemmin Helsingissä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Taideteollisessa keskuskoulussa 1912–1915. Paischeff kuvasi uransa alkuaikoina lähinnä eläimiä, erityisesti hevosia, mutta siirtyi myöhemmin maisemamaalauksiin, joita hän teki Helsingistä sekä kaupungin ympäristöstä. Akvarellien ja öljymaalausten lisäksi Paischeffin tuotanto käsittää grafiikkaa. Hän kuvitti erilaisia lehtiä ja kirjoja sekä teki myös postikortteja ja opetustauluja.Paischeff toimitti myös Suomen Taiteilijaseuran julkaiseman Kuvataiteilijamatrikkelin toisen laitoksen. Paischeffin puoliso oli vuodet 1917–1918 taidemaalari ja tekstiilitaiteilija Eva Anttila.