Arne Wilhelm Rancken (28. kesäkuuta 1880 Pirkkala – 17. elokuuta 1954) oli suomalainen arkkitehti, historioitsija ja heraldikko.[1]ElämäRanckenin vanhemmat olivat ylikielenkääntäjä, kapteeni Wilhelm Rancken ja Gerda Brakel. Hän valmistui arkkitehdiksi 1905 ja toimi Arabian tehtaan arkkitehtina 1906–1908 sekä vuodesta 1908 alkaen Taideteollisen keskuskoulun kaavapiirustuksen opettajana 1907–1919 ja piirustuksenopettajana eri kouluissa muun muassa Helsingin työväenopiston piirustuksen opettajana 1914–1915 sekä Malmilla ruotsalaisen kansanakatemian opettajana 1912–1916 ja 1919–1920. Rancken oli Helsingin kaupunginmuseon hoitajana 1920–1949, Suomen taideteollisen yhdistyksen museon intendenttinä 1921–1928 ja rahastonhoitajana 1922–1942 sekä muinaistieteen toimikunnan arkkitehtina 1922–1947.[1]Rancken oli Arkitektgilletin varapuheenjohtaja 1927–1928 sekä puheenjohtaja 1929–1931 ja 1939–1941. Hän toimi Tekniska föreningen i Finlandin varapuheenjohtajana 1933–1935, taideteollisen museon johtokunnan puheenjohtajana 1935–1946 ja Ehrensvärd-seuran varapuheenjohtajana 1942–1947.[1]Rancken on kirjoittanut Helsingin historiasta ja suomalaisista vaakunoista. Hänen lahjoittamansa Axel ja Mina Federleyn muotokuvat ovat Helsingin kaupunginmuseon kokoelmissa.Rancken julkaisi lastenkirjakilpailussa palkitun Nisse Norrgårds storstadsresa-nimisen kirjan sekä kirjoitelmia muun muassa Finskt Museum-Suomen Museo-aikakauskirjaan ja oman alansa kirjoituksia aikakaus- ja sanomalehtiin. Rancken harrasti vesivärimaalausta ja kuorolaulua. Hän kuului Muntra Musikanter-mieskuoroon.