Enää en ujostellut alatomuuttani Albertin edessä. nsin seisoin pyyhettäni pidellen kaakeliuunin lämmössä ja annoin hänen piirtää luonnospaperinsa täyteen. Kun seisominen alkoi väsyttää, hän pyysi, että istuisin lattialle pielusten päälle vielä hetkeksi.Parikymppiseksi varttunut Isa emännöi Albert Edelfeltin ateljeeta 1900 -luvunalun kuohuvassa Helsingissä. Hän passaa niin taiteilijaystäviä kuin naisvieraitakin. Kunnes kokee oman intohimoisen romanssinsa.Tarinankerronta vie lukijan menneeseen aikaan niin, että kirja on luettava alusta loppuun melkein kerralla.
