Unkarilaisessa sairaalassa heräävä suomalaismies ei muista menneisyydestään mitään. Vain vihkisormuksen kaiverrus tarjoaa ohutta johtolankaa menneisyydestä: "Eeva. Mark. 10:9". Siitä alkaa Kristian Koskelan pitkä matka jonnekkin, jota hän ei luullut olevan olemassakaan, oppainaan vain lapsuuden usko ja "tuntematon" vaimo.
