itä yhteistä on Kalevalalla ja teollisuushistorialla? Miten Galileon tuomitseminen edesauttoi tiedettä? Mitä arkkityyppistä on hehkulampussa tai GSMpuhelimessa? Teollisuutta ja teknologiaa ei ole Suomessa luettu sen paremmin kulttuuriksi kuin sivistykseksikään. Perinteinen sivistyneistö on vieroksunut teollista ja teknistä edistystä. Samalla teknologiaan suhtaudutaan kuitenkin kaksijakoisesti. Toisaalta ylpeillään teknologisilla saavutuksilla, jäänmurtajilla ja älypuhelimilla, toisaalta halutaan liittää Suomen teknologiakuvaan mukaan tiede, arkkitehtuuri ja taideteollisuus. Tämä halu ei välttämättä ole ristiriitainen. Sen takana saattaa olla myös intuitio: ehkä tiede, taide ja teknologia todella liittyvät jollakin tavalla yhteen. Kari Leppälän teos Tervanpoltosta innovaatiotalouteen piirtää historiallisen kaaren Leonardo Da Vincistä Nokiaan ja tervamiiluista avaruusluotainten mittalaitteisiin. Kerronnan voimaa kantava kirja osoittaa, että tekniikalla on monet kasvot eikä kuilua tekniikan ja kulttuurin välillä kenties olekaan olemassa.
