Vuonna 1945 maanviljelijä teki sattumalta hämmästyttävän löydön Ylä-Egyptissä. Hänen lapionsa osui maahan kätkettyihin saviastioihin, joiden sisään oli suljettu 52 vanhaa papyrustekstiä. Nämä ns. gnostilaiset kirjoitukset olivat lähes 1600 vuotta vanhoja koptinkielisiä käännöksiä vielä varhaisemmista Uuden testamentin syntyaikoina kirjoitetuista kreikankielisistä teksteistä. Gnostilaiset evankeliumit sisältävät varhaiskristillisiä kirjoituksia ja kuvauksia Jeesuksesta, maailmankaikkeuden synnystä, mystiikan harjoittamisesta jne. Tekstien kuvaukset eroavat kuitenkin silmiinpistävästi nykyisin vallitsevasta kristillisestä opista. Pikkuhiljaa instituutioksi järjestyvä kristillinen kirkko julistikin nämä kirjoitukset aikoinaan harhaoppisiksi, sillä ne tarjosivat voimakkaan vaihtoehdon sille oikeaoppiselle perinteelle, johon kirkon johtajat olivat pohdinnoissaan ja valinnoissaan päätyneet. Miksi kirkko hyväksyi tietyt varhaiskristilliset tekstit osaksi oppiaan ja miksi toiset taas pyrittiin tuhoamaan? Tässä yhtä aikaa jännittävässä ja asiantuntevassa kirjassa Princetonin yliopiston uskonnonhistorian professori Elaine Pagels tutkii gnostilaisia tekstejä ja niiden herättämiä kysymyksiä. Samalla hän kertoo, miksi kirkko lopulta tukahdutti gnostilaisuuden. Tätä palkittua (mm. National Book Award Winner ja National Book Critics Circle Award Winner) teosta pidetään kansainvälisesti yhtenä parhaista johdatuksista gnostilaiseen ajatteluun ja teksteihin. Se on myös valittu sadan parhaan 1900-luvulla kirjoitetun kirjan joukkoon (Modern Library).
