Vuosisatoja Rooman valtakunnan hajoamisen jälkeen keskiajan Eurooppa oli takapajuinen paikka. Samaan aikaan islamilainen kulttuuri kukoisti Persiasta Espanjaan. Arabialaiset filosofit, matemaatikot ja astronomit lähestyivät tiedon rajoja: he mittasivat Maan ympärysmitan (lännessä tähän pystyttiin vasta 800 vuotta myöhemmin), keksivät algebran, olivat mestareita astronomiassa ja merenkulussa, kehittivät astrolabin ja käänsivät lukemattomia antiikin kreikkalaisia kirjoja, mukaan lukien Aristotelesta. Aikana, jolloin Euroopan parhaissa kirjastoissa oli joitakin kymmeniä teoksia, Bagdadissa sijaitsevassa Viisauden talossa, joka oli yhtä aikaa kirjasto, yliopisto ja kulttuurikeskus, niteitä oli 400 000. Huolimatta aikalaistensa käymistä verisistä ristiretkistä islamia vastaan kourallinen kristittyjä tutkijoita matkusti itään arabialaisen sivistyksen keskuksiin. He toivat mukanaan mittaamattoman arvokasta tietoa, joka mullisti eurooppalaisen tieteen ja loi perustan renessanssille. Kirja kuvaa näitä retkiä ja palauttaa kunnian menneisyyden arabialaisille oppineille.341 sivua, [8] kuvasivua : kuvitettu ; 21 cmJulkaisija Helsinki : Into, 2014Luokitus Yleinen kulttuurihistoria (ykl 90.2)Aiheet kulttuurivaikutukset. islamilainen kulttuuri. länsimaat. kulttuurihistoria. tieteenhistoria. keskiaika. muslimit. arabit. kulturpåverkan. islamisk kultur. västerlandet. kulturhistoria. vetenskapshistoria. medeltiden. muslimer. araber. Eurooppa. Europa. Jonathan Lyons ; suomentanut Niina SaikkonenISBN 978-952-264-237-0 pehmeäkantinen
