Antikvariaatti.net - keräilyihmisten kohtaamispaikka - logo
Tuote lisätty ostoskoriin!

Tyttö venheessä. Elsa Enäjärvi-Haavion elämä 1901-1951. 3. painos

Hinta
9,75 €
Lisää ostoskoriin
Lisää ostoskoriin
Lisää ostoskoriin
Lisää ostoskoriin
(Korissa 0 kpl)
Lisää ostoskoriin
Kaikki tuotteet
Korissa (0)
Kunto
K3
Ostaminen ei vaadi rekisteröitymistä.
Elsa Enäjärvi kirjoitti puuskittaisesti pitämäänsä päiväkirjaan: "On tapahtunut niin paljon.

Äiti on kuollut 13. 1. 29.

Menin naimisiin 13. 12. 30.

Suurimmat tapaukset tähänastisessa elämässäni." Elsa Enäjärvi oli eri ihminen kuin Elsa Enäjärvi-Haavio, tuttavapiirissä arveltiin. Pitkitetty nuoruus oli ollut aktiivista ja antoisaa aikaa, mutta lyhyemmäksi jäävää jälkielämää leimasi suorastaan hektinen tempo.

Hän oli suuren perheen esikoinen ja kasvoi harmonisessa, virikkeisessä ympäristössä.

Legendaarisen naisasianaisen Lucina Hagmanin perustama Uusi Yhteiskoulu taas pyrki istuttamaan lupaavan luokanpriimuksen päähän kutsumustietoisuutta. Vaikka hän myöhemmin väitti kulkeneena halki kouluaikansa kuin unessa, ilmeistä on, että ne ylen ankarat vaateet, jotka hän itselleen asetti, olivat lähtöisin koulun ilmapiiristä.

Aina menossa, mutta minne?

Elettiin kaksikymmenlukua, uusien pursuavien mahdollisuuksien aikaa. Kummakseen lukee, kuinka Elsa Enäjärvi saattoi syytellä itseään velttoudesta ja ujoudesta, vaikka hänen toisaalta oli tunnustettava olevansa "aina menossa", eikä suinkaan vain huvitellakseen vaan osallistuakseen oman alansa rientoihin.

Sydäntä lähimmäksi kävi suomalais-virolainen kanssakäyminen, jonka avainhahmoja niin Elsa Enäjärvestä kuin Martti Haaviosta tuli.

Opettajaksi, kustannusvirkailijaksi, kirjallisuus- ja teatterikriitikoksi?

Kaikilla näillä aloilla Elsa Enäjärvi ehti tehdä hyvää ja näyttävää työtä. Vielä väitöskirjaa valmistellessaan hän saattoi kaihoten miettiä, eikö kirjallisuus sittenkin olisi otollisempi ala. Hän kuului läheisesti mutta tavallaan ulkojäsenenä Nuoren Voiman ja Tulenkantajien piiriin, mikä myös viittasi kirjallisuuteen.

Elsa Enäjärven nuoruuden virstanpylväs on hänen 1928 julkaisemansa teos Vanha iloinen Englanti, joka sai osakseen tavatonta suosiota ja käännettiin viroksikin. Sen sivuilta tavoittaa tekijän valppaan, raikkaan ja rakastettavan olemuksen.

Muusa ja tohtori

Koettuaan nuorempana kirvelevän pettymyksen Elsa ei enää kyennyt tuntemaan samanlaista rakastumisen hurmaa. Kirjallinen sopimus, jossa kihlapari vähän leikillisinkin kääntein lupaa rakastaa toisiaan myötä- ja vastoinkäymisessä, kuitenkin todistaa molempien vilpitöntä ja avointa mieltä liiton kynnyksellä. Muusana Elsa oli "tyttö, joka jäi pojan kaikkiin kesiin"; monesta heleästä trubaduurinlauluista heijastuvat hänen piirteensä.

Vuosi 1932 merkitsi tähtihetkeä Haavio-puolisoiden elämässä: yhdessä heidät promovoitiin filosofian tohtoreiksi. Klassiseksi tuli kuva juhla-asuisesta pariskunnasta, jota pian verrattiin Pierre ja Marie Curiehen. Ensimmäisenä naisena Elsa Enäjärvi-Haavio oli väitellyt kansanrunouden tohtoriksi, aiheenaan suomalaiset laululeikit, ja seuraajaakin saatiin odottaa liki 30 vuotta.

Ritva Sievänen-Allen pitääkin Elsa Enäjärvi-Haavion kestävimpänä saavutuksena folkloristisia tutkimuksia, joista suuritöinen Ritvalan helkajuhla, ilmestyi vasta hänen kuolemansa jälkeen Martti Haavion täydentämänä.

Haavioitten yhteistyö tutkijoina oli ilmeisesti kiinteämpää ja hedelmällisempää kuin on tiedetty. Matti Kuusen mukaan molemmat kehittivät kansanrunoudentutkimusta uuteen funktionalistiseen suuntaan. Pitkänä kantona kaskessa oli vain Martti Haavion epäsuopea edeltäjä professorinvirassa, Väinö Salminen. Vasta Salmisen poistuttua näyttämöltä 1947 Elsa saattoi hakea dosentuuria, mielestään perheenäidille erityisen soveliasta virkaa.

Tohtorinhatun jälkeen olivat vuorossa lapset. Vain vaikea keskenmeno esti Elsaa pääsemästä kunnianhimoiseen tavoitteeseensa, puoleen tusinaan.

Elina, Marjatta, Matti, Katarina ja Magdalena syntyivät 1933-1943. Pitkät imetysajat mukaanlukien tässäkin kaaressa olisi ollut monelle naiselle jo sinänsä riittävä elämäntehtävä, semminkin kun lasten kasvuvuodet osuivat ankaraan sota- ja pula-aikaan.

Tavallaan pelastukseksi mutta myös raskaaksi työn lisäksi muodostui Haavioiden Sammatista hankkima huvilatila, jossa elettiin kuin maalaisoloissa ikään: viljeltiin suurta puutarhaa, pidettiin karjaa. Joutohetkiin ei ollut juuri aikaa, mutta otteestaan henkiseen työhön Elsa ei hellittänyt.

Paradoksi hänen elämässään oli, ettei hän lopultakaan tuntenut omakseen pitkäjänteisyyttä vaativaa tutkimustyötä, vaan kaipasi menoa, vaihtelua, julkista toimintaa. Kävisi pitkäksi luetella hänen ansioitaan, järjestötehtäviään ja luottamustoimiaan. Omimmillaan hän kenties oli Väestöliiton varapuheenjohtajana ja sen kehittämän kotisisarkoulutuksen luojana.

Luonnollista oli, että harvinaisen organisaatiokykyisellä ja ihmisten kanssa hyvin toimeen tulevalla Elsa Enäjärvi-Haaviolla oli kysyntää monelle taholle, jopa politiikkaan. Kokoomuksen edustajana hän pääsi suurella äänimäärällä kaupunginvaltuustoon, mutta ilon pilasi aviomiehen tavallaan ymmärrettävänkin nyreä suhtautuminen.

"Martti on mustasukkainen kaikesta ja kaikille", Elsa kirjoitti surullisena päiväkirjaansa.

Suorituskykynsä rajoja energinen Elsa Enäjärvi-Haavio ei kuitenkaan osannut, kenties ei halunnutkaan tunnistaa.

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353055089951

Postikulut 7,60€ v. 2014.
Lisää ostoskoriin
Lisää ostoskoriin
Lisää ostoskoriin
Lisää ostoskoriin
(Korissa 0 kpl)
Lisää ostoskoriin
Kaikki tuotteet
Korissa (0)

Samankaltaisia tuotteita

Ladataan lisää tuotteita
Toiminto epäonnistui
Viesti