Syksy 1944 merkitsi nopeita syvällisiä muutoksia Suomelle: ensin aselepo, sitten välirauhansopimus. Suojeluskuntien lakkauttamislaki säädettiin 3.11.1944. Lotta Svärdin ja monien muiden yhdistysten vuoro tuli myöhemmin marraskuussa.Suojeluskuntien lakkauttaminen kävi hetkessä, mutta niiden omaisuuden pesänselvitys kesti toistakymmentä vuotta. Suojeluskuntien omaisuus, jonka ne olivat nopeasti siirtäneet uusille omistajille, kiinnosti monia. Saaliinjaolle pyrki monia. Vasta vankilasta päässeet kommunistit tarvitsivat toimitiloja, nuorisoseurat halusivat takaisin suojeluskunnille siirtyneitä entisiä nuorisoseurantaloja ja valtiolla ja kunnilla oli omat tavoitteensa.Suojeluskuntien omaisuuden luovutukset tutkittiin pikkutarkasti, mikä johti useisiin muutoksiin. Valtaosa luovutuksista hyväksyttiin sellaisinaan, monia jouduttiin korjaamaan tai muuttamaan kokonaan toisenlaisiksi. Muutamia lahjoituksia perittiin valtiolle. Joitakin oikeudenkäyntejä jouduttiin käynnistämään lahjan saajien itsepäisyyden takia, ja kiistoja käsiteltiin aina korkeinta oikeutta myöden. Koko prosessi oli ohi vasta syksyllä 1958.”Sarkatakkien maan” kirjoittaja filosofian tohtori Kari Selén antaa vankan lähdepohjan turvin kattavan kuvan tästä prosessista, jota ei ole aikaisemmin käsitelty kirjallisuudessa."Suojeluskuntarahan monimutkaista ja monipolvista kulkua muihin käsiin on selvitellyt fil.tri Kari Selén tänään julkaistavassa teoksessa Suojeluskuntien rahat – suojeluskuntaomaisuuden mutkikkaat järjestelyt 1944–1958 (Docendo). Prosessi todella oli mutkikas. Kiinnostavimmat piirteet siinä liittyvät rahan jakautumisen lisäksi ideologisiin painotuksiin ja pesänselvityskomitean omiin väitettyihin väärinkäytöksiin. "Keskisuomalainen 14.8.2014
