Suomalaisen sotataidon klassikot -julkaisusarjan avaa T.V. Viljasen Nykyaikainen suurhyökkäys ja sen torjumisen edellytyksiä.Suomalainen sotataito ja sotataidollinen ajattelu nojautuvat luonnollisesti myös omiin kokemuksiin, vaikka viimeisestä sodasta, johon Suomi kansakuntana osallistui, on jo miltei 70 vuotta. Mutta mikä oli lopulta oma kokemuksemme, ja keitä ovat suomalaiset sotataidolliset ajattelijat? Suomalainen sotataidollinen ajattelu ilmentyy monessa muodossa. Merkittävä osa ajatuksista on kirjautunut ohjesääntöihimme. Oppaiden ja ohjesääntöjen ongelmaksi muodostuu se, että lakoniseen tyyliin kirjattujen ohjeiden perusteet ja taustat jäävät lukijalle tuntemattomaksi. Siis ymmärrys ohjeeseen johtaneesta kehityskaaresta jää vaillinaiseksi. Suuri osa suomalaisesta sotataidollisesta ajattelusta on kuitenkin jäänyt julkaisematta. Sotataidollista pohdintaa ja tutkimusta on tuotettu muun muassa erilaisien stipendien ja apurahojen avulla sekä opinnäytetöinä puolustusvoimien eri sotilasopetuslaitoksissa. Tämän tutkimuksen ja omien sotataidollisten juurien tunnistamiseksi on Maanpuolustuskorkeakoulu päättänyt painaa Suomalaisen sotataidon klassikot -julkaisusarjassaan 1–2 ennen julkaisematonta tekstiä vuosittain.Sarjan aloittaa T.V. Viljasen 40-luvun lopussa kirjoittama tutkimus Nykyaikainen suurhyökkäys ja sen torjunta. Käsikirjoitusta selittämään on valittu kaksi artikkelia. Kenraalimajuri, filosofian tohtori Vesa Tynkkynen tarkastelee Viljasen mahdollisuuksia tutkia suurhyökkäyksen torjuntaa sekä sijoittaa Viljasen kokemukset laajempaan sotahistorialliseen yhteyteen. Professori Aki-Mauri Huhtinen taas arvioi Viljasen tekstiä johtamisen kannalta. Vaikka kommentaattorit ovat tutkimustaustaltaan ja tyyliltään erilaisia, yhdistää heitä yhteinen arvopohja ja ammattitaito: he eivät erehdy syyllistämään edeltäjiämme vaan hakevat selityksiä edeltäjiemme toiminnalle.
