”Ottansa hiellä ja kättensä työllä siellä piti pärjätä, ei siellä naiset auttanut”, totesi Tuloman voimalaitostyömaalta kotiutuva rakennusmies. -Raakaa työtä on rakentajan ammatti ollut maailman sivu, ja se on viskellyt tekijäänsä paikasta toiseen, läpi pulavuosien ja sotien, monttukausista harjakohtiin. monimuotoisen rakentajaperinteen tallentamiseksi järjesti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto yhdessä rakennusalan ammattijärjestöjen kanssa keruukilpailun, jonka tuloksena ilmestyy tämä verevä ja mehukas rakentajaeepos – läpileikkaus rakennustyömaan elämästä ja ihmisistä rakentajain itsensä kuvaamana. -Teos jatkaa samaa kirjailijatyyppiä kuin 1970 julkaistu Jätkät sen kun porskuttaa. Kaskuin, sutkauksin ja lyhytmuotoisin tarinoin se kertoo ammattiryhmistä, työstä, työmaista ja vapaa-ajan vietosta.Suomalaisen kirjallisuuden seuran kansanrunousarkiston ja rakennusalan ammattijärjestöjen järjestämän rakentajaperinteen keruukilpailun satoa.
