Pyhäjärvi laulaa.Tähän valikoimaan on koottu runoja Pyhäjärven eri kunnista. Kalevi Ruohola on tehnyt suurtyön kiertäessään etsimässä runoja kuin Lönnrot aikanaan. Monissa runoissa muistot ja todellisuus sekoittuvat yhteen niinkuin kotiseuturunoissa kuuluukin. Maailma muuttuu ja me itse muutamme sitä vauhdilla, joka uhkaa vääristää ajantajun, mielikuvat ja mittasuhteet. Kotiseuturuno parhaimmillaan palauttaa mieleemme kuvia ja aistimuksia, jotka ovat jäämässä joukkotiedotusteollisuuden luomien uusien kuvien ja ideaalimaisemien taakse.Utuinen aamu rantalaiturilla, tanssiretken kipeä, lyhytaikainen onni, yhteinen kirkkomatka tai toripäivän hauskat sattumat ovat kotiseuturunojen aineistoa. Kalevi Ruohola kirjoittaa toisaalla valikoimassa, että toiveet, haaveet ja unelmat ovat rikkaan ihmismielen tunnusmerkkejä. Ilman näitä ominaisuuksia saatamme helposti masentua arkipäivän joskus hyvinkin karun todellisuuden edessä. Näin se varmasti on.Pyhäjärviseudun runoilijoiden teksteistä heijastuu usko tulevaisuuteen, luottamus muihin ihmisiin sekä taito nauraa itselle ja muille ihmisille. Nämä ovat jatkuvasti arvokkaammaksi tulevia asioita. Usein runoilijat kirjoittavat tekstejä, jotka on helppo säveltää. Ne ovat perusluonteeltaan jo laulullisia. Näin seudun runoissa korostuu yhteisöllisyys, runoja luetaan ja lauletaan juhlissa ja kotiseutupäivillä.Tämä valikoima ilmestyy aikana, jolloin vallitsee suuri epävarmuus Pyhäjärven, Lounais-Suomen suurimman järven kohtalosta. Toivottavasti lyhytnäköiset taloudelliseen voittoon tähtäävät suunnitelmat onnistutaan torjumaan niin, että tulevat järviseudun asukkaat voivat viidenkymmenen vuoden kuluttua tehdä uuden runokokoelman, jossa he kertovat omista unelmistaan ja vaikeuksistaan. Kari J. Kettula
