Hauhon suojeluskunta ja Lotta Svärd -järjestön Hauhon paikallisosasto sotilaspojat ja pikkulotat.Hauhon suojeluskunta perustettiin vuonna 1918. Vuonna 1926 suojeluskunnan kokous päätti oman talon rakentamisesta kirkonkylään. Tontti saatiin lahjoituksena kunnallisneuvos Janssonilta ja lisämaata ostettiin mm. urheilukenttää varten. Rakennusmestariksi tuli Anton Färm, joka oli rakentanut mm. kirkonkylän ns. Alakoulun. Rakentamisrahat ja -tarvikkeet olivat tiukassa, jopa työssä jääneet lastutkin huutokaupattiin. Suuri osa rakennusrahasta hankittiin arpajaisilla. Talon kustannusarvio oli n. 500 000 mk. Puinen suojeluskuntatalo valmistui 1928. Sen nimeksi tuli Suojamäki. Talossa oli kaikkiaan 18 huonetta, mm. suuri juhlasali, jonka permannolle mahtui 200 henkeä. Salin takaosassa oli parvi istuinriveineen. Näyttämö oli tilava (8,5 x 7 m), samoin ravintola- ja ruokailutilat. Keittiö- ja huonetiloja oli riittävästi esikunnalle, kokouksia varten jne. Seuraavana vuonna vietettiin vielä urheilukentän vihkiäisiä. Vihkiäiskisan tähtivieras "Pälkäneen hirveksi" kutsuttu Väinö Sipilä kehui kenttää hyväksi, mutta hieman kuoppaiseksi. Suojeluskuntien lopettamisen myötä vuonna 1944 suojeluskunnan omaisuus siirtyi valtiolle. Vuodesta 1946 Suojamäen rakennuksessa toimi Hauhon kunnallinen keskikoulu. Kunta osti talon vuonna 1949. Nykyään Suojamäessä on mm. Vanajaveden opiston tiloja.
