Kun Suomen viranomaiset talvisodan ja jatkosodan alussa tekivät päätöksen lastensiirtojen aloittamisesta Ruotsiin he eivät pystyneet näkemään tämän avustusmuodon lopullista laajuutta ja kaikkia niitä seuraamuksia, mitä päätös tulisi mukanaan tuomaan. Tavoite oli joka tapauksessa selvä: helpotuksen saaminen ahdinkotilassa oleville lapsiperheille. Sota kesti pidempään kuin uskottiin .Lasten oleskelu Ruotsissa venyi suunniteltua pidemmäksi.Pienen lapsen erottaminen äidistään on vakava asia. Ikäryhmä 0-6-vuotiaat muodosti viime sotiemme aikana siirretyistä noin 70 000 lapsesta puolet. Näille lapsille sieluun jäi arpia, joiden vaikutus tuntuu tänäkin päivänä. Nämä arvet ovat sodan hintaa. Ruotsiin jäi pysyvästi 10 000 - 15 000 suomalaislasta, Tanskaan noin 500. Nyt Pertti Kavenin julkaistavaan uuteen suomenkieliseen painokseen on lisätty luku viime vuosikymmeninä tehdyistä sotalapsiin liittyvistä psykologisista tutkimuksista. Samalla on päivitetty sotalasten yhdistystoimintaa käsittelevä luku kansainväliseen yhteistyöhön liittyvillä tiedoilla.
