Antikvariaatti.net - tarjolla 976299 nimikettä

26 x 35 cm.

Meiling Axberg Amerikassa, Linnanmäen vedenneito Kerttu Kallio, ym.

Kehuttu omaelämäkerta suomeksi.

Heti toisen maailmansodan alusta lähtien Saksan panssarivaunut niittivät mainetta sekä idässä että lännessä. Salamasodan vauhdilla edeten ne murskasivat vastarinnan jättäen jälkeensä tuhoa ja hämmennystä. Rommelin divisioonien menestys Pohjois-Afrikassa kasvatti panssariaseen mainetta entisestään. Merkittävimpään rooliin panssarivaunut nousivat verisessä, nelivuotisessa taistelussa Neuvostoliittoa vastaan. Sotamenestyksen taittuessa panssarit muodostivat puolustuksen selkärangan. Vaunujen tehokasta käyttöä kuitenkin vaikeuttivat yksikönkomentajien ja pääesikunnan erimielisyydet – ja etenkin Hitlerin kasvava puuttuminen panssarisodankäyntiin.Panssarisota kuvaa aselajin ja kaluston kehitystä, operaatioita ja vääjäämätöntä tuhoa. Samalla kumotaan monia vuosien varrella syntyneitä myyttejä. Inhimillistä näkökulmaa sodankäyntiin tuovat komentajien ja vaununjohtajien taistelukokemukset.Kirjan tekstiä täydentävät kartat, tärkeimpien panssaridivisioonien esittelyt ja runsas kuvitus.kuvaliite 32 sivua53 kuvaa

Valde HämäläinenRivimiehenä talvisodan SummassaVänrikki Valde Hämäläinen osallistui talvisotaan JR 7:n panssarintorjuntakomppaniassa. Hän piti uskollisesti päiväkirjaa, johon kirjoitti sotakokemuksistaan. Päiväkirjassaan hän pyrki kuvailemaan tapahtumia totuudenmukaisesti ilman vähäisintäkään liioittelua. Hämäläinen kertoo elämästä korsussa taukoamattomien kranaattikeskitysten lakkaamista odotettaessa, hyytävästä kylmyydestä ja sekasortoisista taisteluista, joissa ei aina tiennyt kuka on oma ja kuka vihollinen. Voiton avaimina hän piti rehtejä ja peräänantamattomia suomalaissotilaita, jotka eivät vähästä hätkähtäneet. Hämäläinen ei ole unohtanut myöskään huumoria, jolla kevennettiin tunnelmaa tukalissa tilanteissa.Valde Hämäläisen joukkue kunnostautui eritoten Summan ja Viipurin taisteluissa tuhoamalla tai vaurioittamalla 90 vihollispanssarivaunua. Jo henkiinjääminen Summassa oli ihme, sillä vihollinen ampui alueelle rumputulta ympärivuorokautisesti. Tämä kirja on harvinaislaatuinen, omakohtainen kertomus talvisodan 105 päivästä.

Jukka Piipponen: Sotavänrikki Kustaa Kotsalo: lentäjä toisessa polvessa (isbn 9789525186949, 2008)Helsinkiläinen Kustaa Kotsalo, "Nape", oli todella ilmailija toisessa polvessa. Hänen isänsä Lenni Lindberg oli itsenäisen Suomen ensimmäisiä lentäjiä. Pojan veri veti tietenkin taivaalle ja jatkosodan sytyttyä hän sai upseerikurssinsa parhaimmistoon lukeutuvana anoa siirtoa ilmavoimiin tähystäjäkurssille. Kolmen toverinsa kanssa hän siirtyi tammikuussa 1943 Kauhavalle.Koulutuksen päätyttyä Nape sai komennuksen Lentolaivue 16:een Hirvakseen. Kustaan kolmannella sotalennolla hän oli tähystäjänä Sakari Peijarin ohjaamassa Fokker C X -koneessa, joka joutui ilmatorjunnan alas ampumaksi ja edessä oli pakkolasku Karjalan korpeen. Vaiheikkaan ja uuvuttavan nelipäiväisen pakomatkan päätteeksi miehet pääsivät omalle puolelle rajajääkärien luokse.Toipumislomalla Nape päätti ottaa kohtalon omiin käsiinsä ja marssi Munkkiniemeen Ilmavoimien esikuntaan aikomuksenaan päästä ohjaajakurssille. Itse ilmavoimien komentajan Jarl Lundqvistin väliintulo toteutti tämän toiveen. Aselepo kuitenkin ehdittiin solmia ennen kuin hän ehti takaisin rintamalle. Lentäminen ei kuitenkaan ollut vaaratonta vaan harjoituslennolla lokakuussa 1944 Kustaa Kotsalo joutui hyppäämään laskuvarjolla tuleen syttyneestä SB-pommikoneesta

Kavo Laurila: Jatkosodan kaukopartiolennot (isbn 952518630X, 2002)Jatkosodassa kaukopartiolentäjien tehtävinä oli muun muassa kuljettaa sissipartioita rintamantakaisille järville ja takaisin sekä toimittaa tarviketäydennyksiä. Pitkät lennot kauas rintaman taakse hämärän aikaan olivat vaativia ja raskaita eikä tappioiltakaan vältytty. Jokainen tehtävä oli lentäjille erilainen. Koskaan ei voinut olla varma oliko määränpäässä odottamassa omat vai vihollinen.Toiminta alkoi Lentolaivue 15:ssä vuonna 1941 ja jatkui sen jälkeen Osasto Malisessa ja Osasto Jaurissa aina Lapin sotaan. Sissilentäjien kalustona olivat pääasiassa saksalaiset vesikoneet.Kavo Laurila on kirjoittanut kaukopartiolentäjien vaiheista kirjan, joka ensimmäisenä pelkästään näistä tehtävistä totuudenmukaisesti kertovana teoksena antaa läpiluotaavan kuvan tehtävistä, koneista ja miehistöstä. Henkilökuntaa haastattelemalla ja arkistolähteisiin tukeutumalla on saatu tämä arvokas suomalaisen sotahistorian osa talteen jälkipolville.

21 x 30 cm. Julkaisematon esitelmä - unpublished paper.

15 x 21 cm.

21 x 25 cm.

17 x 25 cm.