Antikvariaatti.net - tarjolla 931371 nimikettä

Anni Collan nimikirjoitus asiakirjassa / Anni Sofia ”Tuikku” Collan (13. tammikuuta 1876 Rauma – 17. huhtikuuta 1962 Helsinki) oli suomalaisen naisvoimistelun ja -urheilun sekä partiotyttötoiminnan uranuurtajia. Collan toimi vuosina 1917–1921 Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton ja vuosina 1924–1941 Suomalaisen partiotyttöliiton puheenjohtajana

Koski TL kirkko alttaritaulu, A 4 - koko painokuva pahville / Alttarin yläpuolelle on ripustettu edellisen kirkon alttaritaulu yksinkertaisen katoksen alapuolelle. Signeeraamaton, kaksiosainen taulu on maalattu kankaalle öljyvärein. Alaosan aiheena on Ehtoollisen asettaminen ja yläosan Pyhä Kolminaisuus Rubensin esikuvan mukaan (kalustoluettelon mukaan "Lunastuspäätös"). Taulu on ostettu vuonna 1848 turkulaiselta maalarilta C.G. Söderstrandilta 200 ruplan hinnalla.

15 x 21 cm luettelo.

25 x 30 cm.

Kaunis valokuvateos Himalajan vuoriston kukista ja kasveista.

Postikulut pakettina 5,90 e v. 2017

Punainen teltta, 1999. Väkevä historiallinen romaani Raamatun maailmasta, aineksinaan paimentolaiskulttuuri, naisten seksuaalisuus ja sisaruus, satuttavat ihmiskohtalot ja tutut tarinat Jaakobista ja hänen perhekunnastaan.<br/><br/>Postikulut 7,60€ v. 2014.

15 x 21 cm.

Varmasti pian palaava – Sörkän pojat Karjalan korvessa, Ässä-rykmentin matkassa 1941Tässä teoksessa seurataan korpraali Eero Mäkisen sotataivalta kesällä 1941 hänen vaimolleen kirjoittamiensa kirjeiden kautta. Niiden rinnalla edetään hänen yksikkönsä, JR 26:n eli Ässä-rykmentin mukana Karjalan kannakselta Itä-Karjalan korpiin.Ensimmäinen kirje on päivätty 25. kesäkuuta 1941; samana päivänä Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä ensimmäisen kerran talvisodan jälkeen. Jatkosota oli syttynyt. Kirjeistä paljastuu pioneerijoukkueessa palvelleen korpraalin mielipide sodasta. Erittäin vahvana välittyy myös hänen huolensa vaimostaan, joka jäi Helsinkiin pommitusten armoille.Eero Mäkinen ei lähtenyt innolla palauttamaan pakkoluovutettua Karjalaa puhumattakaan rajojen siirrosta Itä-Karjalaan, mutta teki sen mitä sodassa piti. Kirjeistä välittyy kuitenkin tyytyväisyys, kun esimerkiksi Karjalan kannas on saatu takaisin – tuolloinkin hän vain toteaa, että nyt mennään sinne missä eniten ryskyy.Nyt on sinun vuorosi lukea, mitä stadin kundi kirjoitti sotareissullaan Ässä-rykmentin mukana jatkosodan aikana.Jatkosodassa helsinkiläisistä koottu JR 26 sai kantaakseen nimen Ässä-rykmentti ja näin jatkaa talvisodassa mainetta saavuttaneen JR 11:n, Sörkan sällien, asevelihenkeä sekä sotatalvena luotua voimakasta joukko-osastohenkeä. Tältä pohjalta lähti uusi Ässä sotaan kesällä 1941.