Antikvariaatti.net - tarjolla 947813 nimikettä

Haapajärvi-kirja 1985-2010. 1. painos, 2012.Haapajärven kirjan ykkösosan jatko-osa, joka käsittelee Haapajärven kehitystä – historian viimeistä 25 vuotta – ja kytkee kuntayhteisön myös laajempiin yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Kirjan punaisena lankana on yhteiskunnan kaikinpuolinen muuttuminen ja sen vaikutukset Haapajärveen ja haapajärvisiin seurakuntaa unohtamatta.<br/><br/>Postikulut XXS-pikkupakettina 5,20 e v. 2017.Kannetaan postilaatikkoon.

9 x 12 cm.

6 x 10 cm.

6 x 9 cm.

8 x 10 cm.

11 x 16 cm.

6 x 10 cm.

6 x 9 cm.

10 x 17 cm. Ida Emilia Aalberg (4. joulukuuta 1857 Leppäkoski[1] – 17. tammikuuta 1915 Pietari, Venäjän keisarikunta) oli aikansa huomattavin ja kansainvälisesti tunnetuin näyttelijä Suomessa. Aalberg oli Suomalaisen Teatterin näyttelijä 1874–1883 ja myöhemmin säännöllinen vierailija.[2] Hän esiintyi myös ulkomaisilla näyttämöillä muun muassa Skandinaviassa, Saksassa, Unkarissa ja Venäjällä.Uuden teatteritalon myötä Suomalainen Teatteri muutti 1902 nimensä Suomen Kansallisteatteriksi. Aalberg kiinnostui muutama vuosi myöhemmin ohjaamisesta ja teatterin johtamisesta. Hänet nimitettiin ohjaaja-näyttelijäksi (apulaisjohtaja) vuonna 1909.[3] Ohjaajana Aalberg ei kuitenkaan menestynyt. Hänen irtisanomisensa aiheutti kulttuuriskandaalin vuonna 1911, eikä hän suunnitelmista huolimatta enää ehtinyt palata säännölliseksi vierailijaksi Kansallisteatterin näyttämölle ennen äkillistä kuolemaansa tammikuussa 1915.Aalberg oli aviossa vuodesta 1887 tunnetun fennomaanin Lauri Kivekkään kanssa tämän kuolemaan asti 1893. Vuodesta 1894 alkaen hänen puolisonsa oli pietarilainen paroni Alexander Uexküll-Gyllenband, juristi ja filosofi, josta myöhemmin tuli merkittävä teatterielämän vaikuttaja.[3] Aalberg oli paitsi suomenkielisen teatteritaiteen uranuurtajia, myös kansainvälisesti suuntautunut.[4] Ensimmäisistä ammattinäyttelijän vuosistaan alkaen hän haaveili urasta Keski-Euroopan suurissa teattereissa. Hän saavutti jonkin verran menestystä kotimaansa ulkopuolella, mutta kielitaidon puute nousi esteeksi suuren maailman valloittamiselle.[5]Ida Aalbergiin on liitetty usein ylisanoja kuten ”jumalainen”, ”lumovoimainen” ja ”ihmeellinen”. Suomen Kansallisteatterin pitkäaikainen johtaja Eino Kalima opiskeli nuoruudessaan Moskovassa, ja näki ihailemansa Aalbergin sikäläisellä näyttämöllä. Hän kuvailee tunnelmiaan esiripun avauduttua: ”Päähenkilöä –– Ida Aalbergia ei näkynyt eikä kuulunut. Mutta sitten tapahtui jotain, mitä en koskaan unohda: kulissien takaa eteisestä alkoi kuulua Ida Aalbergin ihmeellinen ääni ––. Jostain syvältä rinnastani kurkkuun noussut liikutuksen laine oli tukahduttaa minut. Niin suggeroivaa ääntä en ole maailmassa kuullut kellään. Hän tuli näyttämölle ja hänen mukanaan jokin taikavoima."[6]

11 x 16 cm kirja.

15 x 21 cm talkookirja.

Flóra Bartha Paasonen - Vaiettu tarina, 2013. Kirje USA:sta eteisen lattialla marraskuussa 2012 osoittautuu itsenäisen naisen viimeiseksi mahdollisuudeksi oikaista historiankirjoitusta. Flóra Paasonen, tiedustelupäällikkö Aladar Paasosen leski, kertoo vihdoin itse omasta elämästään. Viimeiset mielenkiintoiset valintansa Flóra tekee tämän kirjan kirjoittamisen yhteydessä, kun hän antaa käyttöön Aladarin ennennäkemättömät dokumentit, joita mies on piilotellut vierashuoneen kaapissa Flourtownissa kuolemaansa saakka. Flora Bartha Paasonen kuoli 4. joulukuuta 2013 Flourtownissa Philadelphiassa.<br/><br/>Postin pienlähetyksenä VAIN 4,30¤ v.2016Unkarilaiseen eläinlääkäriperheeseen syntynyt, Sveitsissä kesänsä viettänyt ja eurooppalaisen yleissivistyksen saanut Flóra Bartha kasvatettiin kosmopoliitiksi. 18-vuotiaana hänet esiteltiin huimaa sotilasuraa tehneelle eversti Aladar Paasoselle, joka nai vihreäsilmäisen unkarittaren 1938.Rakkaustarina on kuin sadusta. Koti presidentinlinnassa, upeita illallisia, hienoja kutsuja, kauniita kalusteita. Mutta Tolstoin Sota ja rauha -romaanin lumoissa ollut nuorikko joutuu heräämään sodan todellisuuteen presidentinlinnan ikkunoiden pirstoutuessa sisään pommituksissa ja Aladarin kadotessa tiedustelujohtajaksi Mannerheimin salaiseen maailmaan. Flóran tehtäväksi jää suojella kolmea lastaan ja pitää perhe mahdollisimman tarkkaan piilossa, sillä tiedustelujohtajan läheiset elävät aina uhkakuvan alla. Alkaa näkymättömyyden kausi.Tässä kirjassa Flóra muistelee piileskelyä useissa eri maissa. Hän arvioi Euroopan kehitystä varmalla ja tarkalla poliittisella vaistollaan sekä ennennäkemättömällä historiallisella kokemuksellaan. Vaimon osuus perheen valinnoissa on ollut itsenäisen naisen voimannäyttö, vaikka perheen olemassaoloa ei monasti edes mainita.Viimeiset mielenkiintoiset valintansa Flóra tekee tämän kirjan kirjoittamisen yhteydessä, kun hän antaa käyttöön Aladarin ennennäkemättömät dokumentit, joita mies on piilotellut vierashuoneen kaapissa Flourtownissa kuolemaansa saakka. Tämän kirjan kirjoittaminen ja dokumenttien tallentaminen jälkipolville nitoutuvat Flóran elämän tarinaan osoittaen jälleen kerran, että itsenäisyys vaatii itsenäisiä ihmisiä.

Postikulut pakettina 5,90 e v. 2017-18