Antikvariaatti.net - tarjolla 948252 nimikettä

14 x 22 cm lehti.

Kansa Taisteli 1964 nr 10, sis. seur. artikkelit; Valo Nihtilä - Ylimääräiset kertausharjoitukset (YH) 25 vuotta sitten, Sulo Pasanen - Kun Heinjoen miehet lähtivät sotaan, Vilho Lampainen - Taistelussa panssareita vastaan, Tuure Rossi - Väijytys, Eino Summa - Soutamalla sodassa, Valter Tiikanen - Järkyttäviä kokemuksia keskellä kesän kauneutta, Terttu Roiha - Häät kenttäsairaalassa, Kauko Tukiainen - Maataistelukoneiden hätyyttäminä Äänislinnan - Loimolan pakotiellä, Toivo Kalli - "Kesäkiireitä" vuonna 1944 erään sotavetaraanin kertomana<br/><br/>21 x 30 cm.

Kuvitteellinen kotiinpaluu, 1999.Kuvitteellinen kotiinpaluu ei ole tavanomainen eksoottinen kuvateos, turistipyydys Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisista. Kuvitteellinen kotiinpaluu lähtee liikkeelle kansatieteellisesti. Jorma Puranen teki ihmeellisiä kuvalöydöksiä pariisilaisessa museossa: hän löysi ruhtinas Bonaparten Lapin matkan lasinegatiivit jo vuonna 1884 tehdyltä retkeltä.Kuvat ovat lojuneet huolellisesti arkistoituina näihin päiviin saakka. Tuskin kukaan niitä on kaivannut, saati tutkinut. Varmaan on unohdettu retken alkuperäinen motiivikin: mittailla saamelaisten kalloindeksejä, valokuvata hahmot suoraan edestä ja sivulta. Kulttuurikolonialismia pahimmillaan! ”Kuvitteellinen kotiinpaluu on yritys käydä vuoropuhelua menneisyyden ja nykyisyyden, maiseman ja kahden historiallisen hetken mutta myös kahden kulttuurin välillä. Näiden etäisyyksien ylittämistä pohtiessani päädyin yritykseen saattaa nuo vanhat valokuvat alkuperäiseen paikkaansa eli palauttaa representaatiot sinne, mistä ne kerran (huom.!) erotettiin. Tämän metaforisen palauttamisen suoritin kuvaamalla uudelleen vanhat saamelaisista otetut muotokuvat. Vedostin ne graafiselle filmille ja pohjustin läpikuultavat muotokuvat akryylilevyille, jotka sijoitin uudelleen maisemaan, jossa nuo valokuvat oli kerran otettu.” Työ vei aikaa kuusi vuotta. Suurin työ oli vielä vastassa: töiden vieminen kyliin ja tuntureihin edellyttää suunnattomasti jalkatyötä. http://www.kiiltomato.net/jorma-puranen-kuvitteellinen-kotiinpaluu/<br/><br/>Postikulut pakettina aina 5,90 e v. 2018. Tilaa useampi kirja samoilla postikuluilla.Jorma Purasen saamelaissarja Kuvitteellinen kotiinpaluu vuodelta 1991 vaikuttaa edelleen. Kuvat mykistävät minut aina. Puranen on asettanut arkistoista löytämänsä ranskalaisen ”dokumentaristin” vuonna 1884 ottamat ”eksoottiset” muotokuvat saamelaisista maisemaan, jossa nämä ihmiset kerran elivät, mailla, joita he asuttivat ja kunnioittivat.Kuin menneisyyden henget saamelaiset tuntuvat nyt näkevät suoraan katsojansa sisimpään. He elävät muistutuksena toiseudesta, enemmistön tai rahan vallankäytöstä ja paljastavat näiden suhteiden ongelmallisuuden, kroonisen ristiriidan. http://www.taidelehti.fi/arkisto/taide_3-07/kritiikit_3-07/kuvitteellinen_kotiinpaluu_oi_maamme!.375.news

15 x 21 cm.

Lauralle tulee kesävieraiksi kaksi koirahullua sisarusta, ja vaikeuksia on ennen kuin Mellystä ja Lindosta löytyy hyvätkin puolet.6. Laura -kirja.

Palkittu lintukirja, 1.painos. S-Pakettina (1,6kg)

Porin rykmentin 2. pataljoona alias Kristiinan lentävä pataljoona oli valkoisten länsiarmeijan Linderin ryhmän N:o 8. Porin rykmenttiin kuuluva joukko-osasto Suomen sisällissodassa. Pataljoonan komentaja oli jääkärikapteeni Paavo Juho Talvela (toimi aikaisemmin Kristiinan suojeluskunta-alueen päällikkönä ja perusti Kristiinan lentävat komppaniat)5. komppania eli Kristiinan 1. lentävä komppaniaPäällikkö: jääkärivänrikki Max Josef Lindblom (haavoittui 30 maaliskuuta 1918 Noormarkussa), jääkärivaravääpeli Karl Fredrik Sovelius.Joukkueenjohtajat: jääkärialiupseeri Antti Porre (toimi myöhemmin joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä komppanian tultua myöhemmin liitetyksi Kristiinan krenatööripataljoonaan), hiihto ja tiedustelupartion päällikkönä jääkärivaravääpeli Albert Penttilä ent. Lindqvist (haavoittui 30. maaliskuuta 1918 Harjakankaalla, myöh. muodosti 11 miehen osaston Aunuksen sotaretkelle).6. komppania

18 x 22 cm lupalappu.

4 cm.

Jukka PiipponenIllu - Lentomestari Ilmari Juutilaisen elämäNuorukaisena Ilmari Juutilainen haaveili lentävänsä pilvien lomassa kuin Punainen paroni konsanaan. Heti tilaisuuden tullen hän hakeutuikin ohjaajakoulutukseen. Hävittäjälentäjänä Illu Juutilainen oli luonnonlahjakkuus, joka hallitsi koneensa täydellisesti, aina äärirajoille saakka. Kylmä harkintakyky ja erinomainen tilannetaju pienellä rämäpäisyydellä maustettuna ratkaisivat taistelut monesti hänen edukseen.Talvi- ja jatkosodassa Illu Juutilainen saavutti 93 ilmavoittoa. Holtittomasta ilmavoittojahdista ei kuitenkaan voida puhua, sillä yksikään vihollislentäjä ei koskaan saanut osumaa Illun koneeseen.Illu osasi myös huolehtia omistaan, ja moni kokematon hävittäjälentäjä saikin tulikasteensa hänen siivellään.Valoisa karjalaispoika ei unohtanut kujeitaan edes sodan synkimpinä hetkinä, ja hyväntuulisuudellaan hän oli aina joukon keskipisteenä. Illun tiedetään tokaisseen, että pahin vamma, jonka hän sodassa sai, oli kynnen alle joutunut tikku.Illua on syystäkin kutsuttu ässien ässäksi, parhaaksi vertaistensa joukossa. Myös korkeammat tahot huomioivat lentomestari Juutilaisen menestyksen, ja hänet palkittiin kahdesti Mannerheim-ristillä.”Kun osaa lentää ja hallitsee sen homman, ei ole väliä, onko vihollisia yksi vai kaksi. Kaikkein pahinta on, jos niitä on viisi tai kuusi, koska silloin kaikkia on vaikea nähdä. Jos vihollisia taas on vaikka sata, voi sinne sukeltaa sekaan ja mellastaa miten paljon vain.”

Hävittäjälentäjänä Espanjasta Jäämerelle - Günther Scholz muisteleeHävittäjälentäjänä Espanjasta Jäämerelle on aikalaiskertomus mieheltä, joka taisteli seitsemän vuotta hävittäjälentäjänä. Günther Scholz kuuluu viimeisten vielä elossa olevien Legión Cóndorin sotilaiden joukkoon. Sen lisäksi hän on yksi viimeisistä Luftwaffen suurista persoonallisuuksista, joka voi vielä itse kertoa kokemuksistaan.Günther Scholz astui vuonna 1934 merivoimien palvelukseen. Sen jälkeen hän oli luutnanttina ja hävittäjälentäjänä mukana Saksan ilmavoimien uudelleenperustamisessa. Vuonna 1938 hän lensi Adolf Gallandin ja Werner Möldersin rinnalla Espanjan sisällissodassa ja saavutti siellä ensimmäisen ilmavoittonsa.Toisen maailmansodan alkaessa Scholz oli yliluutnantti ja lentueenpäällikkö Hävittäjärykmentti 54:ssä. Hän koki lentueensa kanssa Puolan ja lännen sotaretket, ilmataistelut Englannin yllä, Jugoslavian valloituksen sekä hyökkäyksen Neuvostoliittoon.Vuonna 1942 Günther Scholz komennettiin laivueenkomentajaksi Hävittäjärykmentti 5:een Jäämeren rintamalle. Seuraavana vuonna hän sai johdettavakseen koko rykmentin, joka saavutti suurta menestystä erittäin vaikeissa sääoloissa Napapiirin pohjoispuolella. Sodan päättyessä 34 ilmavoittoa saavuttanut Scholz oli everstiluutnantti ja Norjan hävittäjäjohtaja.

Valde HämäläinenRivimiehenä talvisodan SummassaVänrikki Valde Hämäläinen osallistui talvisotaan JR 7:n panssarintorjuntakomppaniassa. Hän piti uskollisesti päiväkirjaa, johon kirjoitti sotakokemuksistaan. Päiväkirjassaan hän pyrki kuvailemaan tapahtumia totuudenmukaisesti ilman vähäisintäkään liioittelua. Hämäläinen kertoo elämästä korsussa taukoamattomien kranaattikeskitysten lakkaamista odotettaessa, hyytävästä kylmyydestä ja sekasortoisista taisteluista, joissa ei aina tiennyt kuka on oma ja kuka vihollinen. Voiton avaimina hän piti rehtejä ja peräänantamattomia suomalaissotilaita, jotka eivät vähästä hätkähtäneet. Hämäläinen ei ole unohtanut myöskään huumoria, jolla kevennettiin tunnelmaa tukalissa tilanteissa.Valde Hämäläisen joukkue kunnostautui eritoten Summan ja Viipurin taisteluissa tuhoamalla tai vaurioittamalla 90 vihollispanssarivaunua. Jo henkiinjääminen Summassa oli ihme, sillä vihollinen ampui alueelle rumputulta ympärivuorokautisesti. Tämä kirja on harvinaislaatuinen, omakohtainen kertomus talvisodan 105 päivästä.