Flavuis Josefus, wsoy, 2004
Kirkon alkuaikojen ja ensimmäisten tämän ajanlaskun vuosisatojen historian asiantuntija, teologian tohtori Pauli Huuhtanen on kääntänyt alkuaan kreikan kielellä kirjoitetun Josefuksen Juutalaissodan historian (66-70 j.Kr.). Tähän saakka teos on ollut saatavana joko alkukielellä tai käännöksinä suurilla sivistyskielillä.Kirjan tekijä Josefus Flavius oli juutalaiselta nimeltään Josef Matiaksen poika. Hän on mielenkiintoinen tuttavuus. Hän syntyi 37/38 j.Kr. juutalaiseen pappissukuun Jerusalemissa. Hän oli äitinsä puolelta sukua Hasmonien kuningassuvulle, josta otettiin kuninkaat ja ylipapit ennen ajanlaskumme alkua.Josefus kuului ajanlaskumme alun juutalaisuuden ytimeen. Hän sai hyvän kasvatuksen ja pääsi opiskelemaan myös Roomassa. Hän sai näin juutalaisen kasvatuksen lisäksi hellenistisen kasvatuksen.Josefus oli alkuaan fariseus, joista Uusi testamentti kertoo. Hän kuvaa kirjassaan myös essealaisen lahkon oppia ja elämää. Arkeologiset kaivaukset ja Kuolleen meren kirjakääröt ovat osoittaneet, että Josefus tiesi asiat oikein.Josefus kirjoitti kirjansa kreikaksi, mutta tutkijoiden mukaan osa on saattanut syntyä alkuaan aramean kielellä. Kun juutalaisten sota roomalaisia vastaan puhkesi, Josefus valittiin juutalaisten Galilean sotapäälliköksi, jossa hän joutui Jotapatan linnoituksessa pitämään puoliaan kuuluisaa roomalaista Vespasianusta vastaan.Josefuksen onnistui säilyttämään henkensä ja pääsemään sekä Vespasianuksen että tämän pojan Tituksen suosioon. Itse asiassa hänestä tuli näiden hovihistorioitsija, joka Juutalaissodan historian lisäksi kirjoitti selostuksen juutalaisten muinaisuudesta, oman elämäkertansa ja joitakin muita kirjoituksia.Juutalaissodan historia ei ole aivan pieni puuha: kun se on käännetty suomeksi, tekstiä on A 5-kokoisessa kirjassa melkein 650. Ilman muuta kysymyksessä on merkittävä historiallinen julkaisu.Josefus seurasi suojelijoitaan Roomaan, jossa hän laati kirjansa. Vuosisatojen aikana on ollut monia epäilijöitä, jotka eivät ole pitäneet kirjoituksia alkuperäisinä. Monet arkeologiset kaivaukset ovat osoittaneet, että Josefuksen kuvaus mm. Masadan linnoituksen tuhosta on tarkka.Hämmästyttävää on tietysti se, että tällaiset kirjoitukset ovat säilyneet. Siitä saamme kiittää eurooppalaista sivistystä. Roomalaisten jäljiltä Euroopan luostarit säästivät ja kopioivat sanatarkasti käsin kaikki kirjoitukset.Vanhimmat Juutalaissodan historian käsikirjoitukset ovat 1000-1100-luvuilta. Vanha venäläinen käännös on 1200-luvulta. Käsikirjoitukset ovat säilyneet hienoina koodekseina, joista merkittävimpiä ovat teksti P (Codex Parisinus) ja teksti A (Codex Ambrosianus).Saksalainen oppinut Benedictus Niese julkaisi kaikki testit jo 1800-luvun lopulla, ja niitä on edelleen saatavana Loebin kustantamina.Edellä mainittu Niese laati tekstiin jaenumerot, joita tässä nyt suomeksi käännetyssä kirjassa noudatetaan.VERINEN SOTAJuutalaissodat tai Juutalaisten sota roomalaisia vastaan oli verinen ja kauhistuttava. Kun Jerusalem sodan tuoksinassa kukistui se oli vain loppupiste juutalaisten omalle kahinoinnille ja eripuraisuudelle. Vespasianus oli jo lähtenyt Roomaan ja sodan lopettaminen jäi hänen poikansa Tituksen harteille, tämä halusi säästää Jerusalemin temppelin. Mutta osin juutalaisten vastustus ja eripura saivat aikaan sen, että temppeli paloi. Paljoa ei jäänyt myöskään jäljelle itse kaupungista.Titus palasi Roomaan ja hänen kunniakseen järjestettiin kuten tapana oli triumfi. Sen kunniaksi pystytettiin Forum Romanumille marmorista laadittu Tituksen riemukaari vuonna 81. Sen reliefissä on kuvattu triumfiin osallistuneiden juutalaisten kulkue ja temppelistä ryöstettyjä pyhiä esineitä.RISTO LAINEhttp://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/arviot/1073966164/Flavius+Josefus+Juutalaissodan+historiahttp://wwnet.fi/users/veijone/juutalaissodan_historia.htm