Antikvariaatti.net - tarjolla 975674 nimikettä

12 x 16 cm.

50 x 70 cm.

52 x 80 cm.

15 x 20 cm kirja.

21 x 30 cm.

12 x 17 cm.

11 x 16 cm.

Talvisodan asevelimerkit, 2015.Kahden diplomi-insinöörin, tietoturvamies Jari Nykäsen ja liikennelentäjä Matti Allosen teoksessa talvisodan aikaisten joukko-osastojen ”omatekoisista kunniamerkeistä” on valokuvat yli 200 erilaisesta rististä ja mitalista. Myös merkkien raaka-aineet, suunnittelijat ja valmistajat on selvitetty niin tarkasti kuin mahdollista. Tiedoista ja kuvista koostettu selkokielinen teos on kuitenkin muuta kuin keräilijän opas.Asevelimerkit edustavat suomalaisille yhä varsin tuntematonta merkkikulttuuria. Tässä teoksessa esitetään ensimmäistä kertaa tutkittua tietoa niin talvisodan muistoristeistä kuin asevelimerkeistäkin.Asevelimerkit ovat sodan käyneiden, siviilielämään jo päässeiden aseveljien yhteisöllisyyttä kuvaavia merkkejä. Ne kuvaavat talvisodan henkeä aidoimmillaan – kaveria ei jätetä.Matti Allosen ja Jari Nykäsen kirja perustuu arkistotutkimukseen ja perusteelliseen analyysiin merkkien valmistuksesta. Kirjaan on yhtenäiseen tapaan kuvattu eri keräilijöiden ja instituutioiden aiheen mukaisia merkkejä.Kirja tuo lisävalaistusta talvisodan taistelujen läpikäyneiden pienten kokoonpanojen, joukko-osastojen ja taistelusuuntien teettämien merkkien syntymiseen ja valmistamiseen. Teoksessa käsitellään myös välirauhan aikana syntyneen aseveliliikkeen, Suomen Aseveljien Liiton, tuottama oma merkki. Niin ikään alunperin asevelimerkeiksi luodut, nykyiset talvisodan muistoristit, saavat lisävalaistusta.Kirjan kuvitus antaa tutkijoille ja keräilijöille aivan uuden mahdollisuuden arvioida omia kokoelmiaan. Kirjan avulla uudetkin harrastajat pääsevät mukaan merkkimaailmaan ja toivottavasti vanhoista piirongin laatikoista tehdään tärkeitä löytöjä suvun menneisyyden kartoittamiseksi.<br/><br/>Postikulut XXS-pikkupakettina 5,20 e v. 2018.Kannetaan postilaatikkoon.Kolmen kuukauden urhoollinen puolustustaistelu loi ylpeyttä, itseluottamusta ja halun tunnistaa samoissa tappeluissa olleet kohtalotoverit. Luokkasodan haavat paranivat, kansa kasvoi yksimielisyyteen, kaveria ei jätetty.Merkkien kirjasta kasvoi kovan ajan kuva, historiallista sosiologiaa. Samalla osa omatekoisista merkeistä muuttui virallisiksi: muistan hyvin isävainajan piirongissa maanneen Summan ristin, jota sovittelin oman paitani rintaan lähtiessäni hiekkalaatikolle leikkimään naapurin tyttöjen kanssa.Nykänen ja Allonen vierastavat ilmausta ”rähinäremmiprenikat”, kun kaikilla merkkien kantajilla ei upseerien komentohihnaa ollut. Mutta silläkin nimellä omatekoiset merkit tunnettiin.Nykänen ja Allonen ovat tehneet suuren työn kerätessään merkkejä ja selvittäessään niiden vaiheita.Täydelliseksi tällaista kirjaa ei kuitenkaan aihepiirin luonteesta johtuen saa. Muistan esimerkiksi oululaisen kultasepän, joka kertoi työstäneensä nuorena harjoittelijana välirauhan aikoihin ”sotamerkkejä”. Pohjoisen tekijöistä tekstissä ei kuitenkaan tietoja ole, mutta tämä toteamus ei ole moite.Merkkien taso ja materiaalit vaihtelivat, mutta hopeisiakin lätkiä syntyi. Joukossa on monia sellaisia ”tappelukoristeita”, joita voi pitää pieninä taideteoksina. Suunnittelijoissakin on monia taiteemme kärkinimiä.