Fogerty John, Otava, 2016
Onnenpoika, 2016.Jukra. Kun kuuntelet Creedence Clearwater Revivalia, ajattelet varmasti, että siinä soittaa maailman hyväntuulisin ja toistensa kanssa toimeen tulevin bändi.John Fogertyn elämäkerta kääntää asialle toisen puolen. CCR:n aikana ja erittäin pitkään sen jälkeen hän joutui henkisen ja taloudellisen teilauksen kohteeksi. Subjektiivisen kirjan sävyt ovat niin välittömät, ettei ainakaan fani epäile kuvauksen faktisuutta lainkaan.Fogerty opetti CCR:lle soittoa ja asennetta. Hän oli ainoa, joka varsinaisesti eli musiikkia, osasi laulaa ja soittaa luovasti kitaraa, mikä pian närkästytti muita.John, Doug, ja Stu olivat yläkoulussa aloittaessaan The Blue Velvetsinä, johon Tom Fogerty liittyi. John kiinnostui visuaalisesta soundista, kitarariffeistä, sovituksesta, soittimista, vahvistimista. CCR:n maanläheisen, joskus ”pahaenteisen aavemaisen” ja äärettömän vetoavan yksinkertaisuuden taakse kätkeytyvää työmaratonia korostaa toiminta analogisilla nauhoilla.Kahden 70-luvun soololevyn jälkeen Johnista ei kuultu vuosikymmeneen. Fantasyn, verottajan ja jopa CCR:n jäsenten vaatimukset jatkoivat oikeudenkäyntien ketjua. Käytännössä Fogertyn varat olivat huvenneet liiketoimintaan, jossa hänellä itsellään ei ollut osaa tai arpaa. Hän haki turhaan omistusoikeutta lauluihinsa. Fantasy jopa lopetti palkkioiden maksamisen.<br/><br/>Postikulut pakettina 5,90 e v. 2017