Antikvariaatti.net - tarjolla 972579 nimikettä

Tekijä:Kallifatides, Theodor. Teos:[Lustarnas herre] Nimeke:Kaunis Alkibiades / Theodor Kallifatides ; suom. Rauno Ekholm.Kieli:suomiJulkaistu:Hki : Kirjayhtymä, 1987Painettu/Valmistettu: (Jyväskylä : Gummerus)Ulkoasu:251 s. ; 21 cm.Sarja:Arena-sarja Arena-sarjaAlkuteoksen kieli: sweISBN:951-26-3076-1 (sid.) :UDK-luokitus:839.7 -3Muu(t) tekijä(t):Ekholm, Rauno.

18 x 25 cm

Nimeke:Urho Kekkonen - rauhanpoliitikko / toim. Keijo Korhonen.Kieli:suomiJulkaistu:Helsinki : Otava, 1975Painettu/Valmistettu: (Keuruu)Ulkoasu:[20], 212 s. : kuv.ISBN:951-1-02052-8 (sid.)UDK-luokitus:327Muu(t) tekijä(t):Korhonen, Keijo, 1934-

779 s. Otava 199870-luvun KekkonenJuhani Suomen kekkoselämäkerran seitsemäs osa sisältää aikaisempiin osiin nähden uutena piirteenä sen, että mukaan on hiipinyt kirjoittajan varovaista kritiikkiä päähenkilöä kohtaan, jonka toimet eivät aina kaikilta osin olleet "loppuun saakka harkittuja" tai "presidentin asemaan sopivia".Tätä ei kuitenkaan tule liioitella. Pääsävynä on edelleen Kekkosen tekemisten selittäminen ja tulkitseminen parhain päin sekä presidentin vastustajien ja kilpailijoiden mustamaalaaminen. Osansa saavat niin Virolainen ja Karjalainen kuin kommunistit ja Paavo Lipponen, jonka tiheä esiintyminen teoksen sivuilla selittyy enemmän hänen asemallaan 90-luvun kuin 70-luvun Suomessa.Rajummat madonluvut Suomi lukee kuitenkin Kekkosen oikeistolaisille vastustajille ja yltää siinä tällaiseenkin tyylinäytteeseen: "mitä tahansa tasavallan presidentti tekikin tai lausui, heti Junnila kumppaneineen riensi paikalle ikään kuin hajuvietin johdattelema koiralauma kaluamaan jätöstä".Oma lukunsa on Max Jakobson, jonka epälojaalisuuden Kekkosta kohtaan Suomi huolellisesti dokumentoi. Tämä ei nytkään ole estänyt Jakobsonia ottamasta kirjaa Helsingin Sanomissa arvosteltavakseen. Tällä kertaa tosin joa asiasta aiemmin noussut kritiikki on pakottanut Jakobsonin ottamaan asian itse esiin. Hän päättyy kuitenkin siihen itselleen onnelliseen loppupäätelmään, että kun kyse ei ole väitöskirjan arvioinnista ei hän ole jäävi ja joka tapauksessa pienessä Suomessa itse asiassa kaikki ovat jäävejä. Näin HSn lukijoilta taas evättiin mahdollisuus lukea arvio jännitteisestä kolmiodraamasta jännitteestä Kekkonen-Jakobson-Suomi, joka kirjassa on aika keskeinen.Tämänkertainen ajanjakso käsittelee 70-luvun alkupuoliskoa, jolloin NKPn painostus ja sinisalolaisten vyörytys olivat kovimmillaan. Näissä paineissa Kekkonen paimensi monien kommervenkkien kautta ja neuvostoepäluuloista huolimatta EEC-vapaakauppasopimuksen satamaan, mutta se ei olisi tapahtunut ilman Kekkosen toimikautta pidentänyttä poikkeuslakia v. 1973. Jo kaksi vuotta myöhymmin Kekkonen suostui ehdokkaaksi viidennelle kaudelle.Tapahtumien kulun Suomi selostaa paikoin lähes uuvuttavan tarkasti. Se on kuitenkin perusteltua paitsi tapahtumien oman painon myös monien käytettyjen lähteiden uutuuden vuoksi. Jälleen kerran Suomen perusteellisuus palkitsee lukijan. Niin energisesti kuin Suomi sen torjuukin on näet täysin mahdollista hänen läpikäymänsä ja esittelemänsä aineiston perusteella päätyä myös tulkintoihin, jotka vahvistavat pahimpien suomettajien väitteet Neuvostoliiton sekaantumisesta Suomen sisäisiin asioihin, idänpolitiikan käytöstä sisäpolitiikan lyömäaseena ja johtavien suomalaispoliitikkojen rähmälläänolosta.Juhani Suomen työ antaa aihetta kuitenkin yhteen vakavaan huomautukseen. On kestämätöntä, että Suomella edelleen on ainoana tutkijana käyttöoikeus, ei vain Kekkosen omaan arkistoon, vaan myös haluamiinsa ulkoministeriön asiakirjoihin. Voisiko ministeri Halonen paneutua asiaan?http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=233&category=3Postin uudet hinnat 9.2.2015 alkaen:Posti- ja toimituskulut 7,90€ v. 2015TILAA USEAMPI TUOTE SAMOILLA POSTIKULUILLA (alle 2 kg).

Kekkonen kentällä ja kentän laidallaOdottaessani Urho Kekkosen syntymän 100-vuotispäivän tuottamaa uusien Kekkoskirjojen tulvaa olen lämmitellyt lukemalla viime vuonna ilmestyneen Ari Uinon toimittaman Kekkosen urheilua ja urheilupolitiikkaa koskevien kirjoitusten ja puheiden kokoelman Rillit pois ja riman yli.Vaikka Kekkonen ei olisi ikänä eduskuntaan eikä presidentiksi pyrkinytkään muistettaisiin häntä myös hänen monipuolisten urheiluansioittensa perusteella. Ne eivät olleet kentälläkään vähäiset sillä harjoitteluun kohtuullisen löysästi suhtautunut mies kuului usean vuoden ajan Suomen pikajuoksijoitten ja hyppääjien parhaimmistoon yltäen korkeushypyssä yhteen Suomen mestaruuteen ja vauhdittomissa hypyissä jopa epäviralliseen maailmanennätykseen. Edutuspaikka Pariisin olympiajoukkuessaa jäi kuitenkin v. 1924 viiden sentin päähän karsintarajasta.Kekkosen ankaran kilpailullisuuden ja häviämistä inhoavien luonteenpiirteiden kanssa on ristiriitaista, ettei hän vahvemmin pyrkinyt kentällä menestykseen. Sitäkin voimakkaammin kilpailullisuus, perääantamattomuus ja revanssihenki näkyivät hänen toimissaan urheilun johtotehtävissä, joihin hänet temmattiin liki kirjaimellisesti suoraan kentältä - ensimmäisen kerran jo 13-vuotiaana Kainuun Kipinän johtokuntaan.Kekkonen nousi urheilujohtien eliittiin jo 20-luvulla SVULn urheilujaoston ja myöhemmin lajiliitoksi itsenäistyneen Suomen urheiluliiton puheenjohtajana. Yleisurheilijoitten joukkuejohtajana hän oli mukana Los Angelesin ja Berliinin olympiakisoissa, joiden molempien ratakilpailuista kokoelmassa on UKKn yksityiskohtaiset selostukset.Urheilujohtajanakin Kekkonen hakeutui kiistojen keskipisteeksi. Tunnettua on Paavo Nurmen ammattilaiseksi julistamisesta kärjistynyt Suomen ja Ruotsin yleisurheiluliittojen kahinointi joka johti maaottelusuhteiden katkaisemiseen useiksi vuosiksi. UKKn aikalaiskirjoitukset ja puheenvuorot selvittävät kiistojen taustoja ja kuvaavat Kekkosen intohimoja sangen puhuvasti. Liiton puheenjohtajuudesta jo muista syistä vetäytymistä valmistellut Kekkonen sai Ruotsi-kiistojen johdosta yhdessä kokouksessa liitoltaan täpärän epäluottamuslauseen, jonka jälkeen hän sisuuntuneena palasi vielä muutamaksi vuodeksi puheenjohtajaksi seuraavassa hyvin juntatussa liittokokouksessa.Ne jotka tästä kokoelmasta etsivät lisätietoa tai vahvistusta Paavo Haavikon Nurmi-oopperan libretossa kuvaamalla dramatiikalla UKKn ja Nurmen suhteesta pettyvät, sillä Haavikko on myös kyseisessä työssään käyttänyt omaa luovuuttaan päälähteenä.Kekkonen oli erinomaisen tietoinen urheilun kansallisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Urheilujohtajana hän profiloitui varhaiseksi kansaneheyttäjäksi joka porvarilliselta puolelta tunnusti TULn merkityksen ja ojensi sille yhteistyön kättä. Suhde TULoon säilyi läheisenä myös Kekkosen presidenttikaudella. Kekkosen puolella kyse oli paitsi TUL-myönteisyydestä sinänsä myös nimenomaisesta potkusta Kekkosen valintaa vastustaneiden vanhoillisten SVUL-johtajien suuntaan.Joku voi kysyä miksi julkaista tämänkaltaisia paljon triviaakin sisältävien dokumenttikokoelmia. Toisaalta on ihan hyvä että monien yliviritettyjen Kekkos-kuvausten ja tulkintojen rinnalla on mahdollisuus tutustua myös Kekkosen omaan tuotantoon joka juuri varhaisvuosien osalta on aidointa ja laskelmoimattominta Kekkos-aineistoa, aitoa Urkkia itseään, sekä hyvässä että pahassa. Ari Uinon lyhyet yhteenvedot antavat näille dokumenteille riittävästi taustaa ja täydentävät hyvin niiden antamaa kuvaa urheilumies Kekkosesta.http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=202&category=3Postikulut 7,60€ v. 2014.

Postikulut 7,60€ v. 2014Koko 25 vuotta kestäneen presidenttiytensä ajan (1956–1981) Urho Kekkonen hoiti idänsuhteita ylläpitämällä henkilökohtaisia, luottamuksellisia suhteita neuvostojohtajiin: ensin Nikita Hruštševiin 1955–1964 ja tämän kukistuttua Leonid Brežneviin ja Aleksei Kosyginiin 1964–1980. Hruštševin kanssa Kekkonen onnistui yhteisen henkilökemian avulla ajamaan läpi Suomen etuja, ensisijassa varmistamaan Suomen puolueettomuusaseman, hoitamaan liittymisen EFTA:an sekä Saimaan kanavan vuokraamisen. Brežnevin ja Kosyginin kanssa syntyi kolmiodraama. Pääministeri Kosyginin ja Kekkosen välille kehittyi ”ystävyyttä älytasolla”, mutta puoluejohtaja Brežnevin kanssa suhde keskinäisestä sympatiasta ja arvostuksesta huolimatta jäi roolisuhteen tasolle...Esa Seppänen paljastaa väitöskirjaansa* perustuvassa teoksessa Itäsuhteiden kolmiodraama. Kekkonen-Brežnev-Kosygin 1960–1980 hämmentäviä salaisuuksia ja yksityiskohtia Kremlin sisäpiiristä, erityisesti aiemmin vähemmän tunnetusta puoluejohtaja Brežnevistä. Tutkimus antaa ennen käyttämättömiin, laajoihin venäläisiin kirjallisuus- ja haastattelulähteisiin nojaten runsaasti uutta valoa Suomen ja Kekkosen idänsuhteista. Myös suomettumisen ja rähmällään olon myytti saa kokonaan uudenlaista sisältöä venäläisen näkökulman kautta. Kekkosen ainutlaatuiset kokemukset ja Venäjä-tuntemus nousevat nyt uuteen arvoon hyvin ajankohtaisessa ja tarpeellisessa Venäjä-keskustelussamme.Moskovassa yli vuotta asunut Esa Seppänen(everstiluutnantti evp.) on Neuvostoliiton ja Venäjän asiantuntija, joka on toiminut mm. presidentti Kekkosen adjutanttina vv. 1969–1971. Seppäsen väitöskirja käsittelee Neuvostoliiton johtomiesten ja Urho Kekkosen välisiä henkilökohtaisia suhteita, niiden luonnetta, roolia ja merkitystä kylmän sodan Suomelle.* väitöstilaisuus Turun yliopistossa 14.4.2007

21 x 30 cm esite.

21 x 30 cm lehti.

21 x 30 cm lehti.

21 x 30 cm lehti.

Käyttö- ja lukukuntoiset kirjat,kansissa muovit joten kestävät pitkään,yleensä näissä selkämys kärsinyt.

3 kiekkoa sekä englanninkielinen vihko

3 kiekkoa koteloa teipattu takaa

Omistuskirjoitus Pertti Virtaranta

AR- astiaston myyntiesite. Modernismin pyrkimykset näkyivät Arabiassa. Vuonna 1932 Arabian taiteelliseksi johtajaksi kiinnitettiin suomalainen keraamikko Kurt Ekholm, joka oli opiskellut Tukholman taideteollisuuskoulussa. Arabian tuotanto jaettiin nyt selvemmin käyttöastioihin ja taide-esineisiin. Vuonna 1935 Arabian tuotantoon tulivat ensimmäiset funkkisastiastot AH ja AR. Ekholm olisi suunnittelijana halunnut AH:n koristeeksi pelkän värillisen lasitteen. Ekholmin AR-astiasto tunnetaan parhaiten Sinivalkona. Kuuden hengen astiasto pinoutui täydellisesti, joten sitä oli helppo kuljettaa ja säilyttää pienissäkin tiloissa. Uutta oli myös se, että astiaston osia sai ostaa yksittäin.

21 x 30 cm.

17 x 20 cm.