Antikvariaatti.net - tarjolla 948742 nimikettä

15 x 21 cm.

21 x 30 cm.

21 x 30 cm.

[Punainen huone] : Turun taidemuseo 21.1.-6.3.1988 = [Röda rummet] : 21.1.-6.3.1988 Åbo konstmuseum : Edwin L. Lydén 1879-1956, Emil Rautala 1883-1948, Weikko Puro 1884-1959, Ragnar Ungern 1885-1955, Ilmari Kaijala 1886-1944, Santeri Salokivi 1886-1940 / [luettelon toim. = katalogred.: Erik Bergh, Päivi Hovi] ; [käännökset = övers.: Birgit Löflund, Liisa Kasvio] ; [valokuvat = foto: Matti Harni...et al.].<br/><br/>Nimeke:[Punainen huone] : Turun taidemuseo 21.1.-6.3.1988 = [Röda rummet] : 21.1.-6.3.1988 Åbo konstmuseum : Edwin L. Lydén 1879-1956, Emil Rautala 1883-1948, Weikko Puro 1884-1959, Ragnar Ungern 1885-1955, Ilmari Kaijala 1886-1944, Santeri Salokivi 1886-1940 / [luettelon toim. = katalogred.: Erik Bergh, Päivi Hovi] ; [käännökset = övers.: Birgit Löflund, Liisa Kasvio] ; [valokuvat = foto: Matti Harni...et al.].Kieli:suomiJulkaistu:[Turku] : Turun taidemuseo, 1988Painettu/Valmistettu: (Serioffset)Ulkoasu:[1], 131 s. : kuv. ; 21 cm.Huomautus:Turun taideyhdistyksen 92. vuosinäyttely.Kemin taidemuseo 20.3.-10.4.1988.ISBN:951-95190-2-5 (nid.)Kohdehenkilö:Lyden, Edwin. Rautala, Emil. Puro, Weikko. Ungern, Ragnar. Kaijala, Ilmari. Salokivi, Santeri. Asiasana:näyttelyjulkaisut (ysa) maalaustaide (ysa) UDK-luokitus:7.091Muita luokituksia:74.92063 (ykl)Muu(t) tekijä(t):Bergh, Erik. Hovi, Päivi, 1955- Löflund, Birgit. Kasvio, Liisa, 1946- Turun taidemuseo. Muut nimekkeet:Röda rummet.

21 x 28 cm.

Kansipapereissa repeämää.

21 x 30 cm.

Postikulut : ykkösposti 2,00€ / kakkosposti 1.80€. v. 2014

15 x 21 cm.

18 x 25 cm.

Autokatsastusmiesten yhdistys r.y:n tarkastama oppikirja. Liikennemerkit irrallaan oleva sivu, kaksipuolinen.

Tekniikan Maailma 1968 nr 1 -mm. Tokyo Motor Show Torinossa, Mazda RX 87, Datzsun Bluebird 1300, 10 vuotta avaruudessa, Renault R4L Rellu 4 koeajo, Voiteletko moottorinne vedellä, Katso kuvista tarkemmin mainokset ja sisältö.21 x 29 cm.

Vauhdin Maailma 1977 nr 1 -mm. Emerson Fittibaldi, Volvo 66 GL muovijouset ja remmiveto, Heikki Mikkola, Pienoissähköautot POP matalalentoa pommisuojassa, Ford Capri -77 Hallitsijan paluu?, Hot Rod termilogiaa, Renault R4 matkakorjausopas.<br/><br/>21 x 29 cm.

Pimeyden ruhtinaat - Luftwaffen yöhävittäjä-ässien Heinrich Prinz zu Sayn-Wittgensteinin ja Egmont Prinz zur Lippe-Weissenfeldin elämäHeinrich Prinz zu Sayn-Wittgenstein ja Egmont Prinz zur Lippe-Weissenfeld olivat Luftwaffen yöhävittäjä-ässiä. Kummallakin oli palava halu lentää ja saavuttaa menestystä ilmassa. Määrätietoiset aatelisnuorukaiset vaativat uhrauksia sekä itseltään että miehistöltään ilmavoittoja tavoitellessaan. Isänmaataan palvellessaan Sayn-Wittgenstein ampui alas 83 viholliskonetta ja Lippe-Weissenfeld 51.Kotimaataan ja siviiliväestöä puolustavilla yöhävittäjälentäjillä oli vastassaan sinnikäs ja suunnattoman ylivoimainen vihollinen, joka ei Saksan yöhävittäjälennoston ponnisteluista huolimatta koskaan oikeastaan menettänyt teknistä ja taktista etumatkaansa. Yöhävittäjälentäjät antoivat kaikkensa taistelussa estääkseen saksalaiskaupunkien raunioittamisen yksi toisensa jälkeen. Kohtalo ei ollut suopea ruhtinaillekaan, vaan kummankin lyhyt elämä päättyi vuonna 1944.Pimeyden ruhtinaat on Claire Rose Knottin vuosia kestäneiden tutkimusten tulos. Sukujen arkistoista saatuja päiväkirjoja, kirjeenvaihtoa ja valokuva-albumeita täydentävät ruhtinaiden taistelutoverien ja ystävien kertomukset. Mukaansatempaavaa tekstiä täydentävät sadat harvinaiset valokuvat sekä ruhtinaiden koneiden väriprofiilipiirrokset.

Valtakunnankotka – Napapiiriltä suihkuhävittäjän ohjaimiinInsinööriyliluutnantti Wolfgang Wollenweber lensi toisen maailmansodan aikana monilla eri lentokonetyypeillä. Kaksi hänen lentämäänsä konetyyppiä olisi tuskin voinut enempää poiketa toisistaan: kaksimoottorinen raskashävittäjä Messerschmitt Bf 110 ja suihkuhävittäjä Heinkel He 162.Lentokoulutuksen jälkeen Wollenweber komennettiin Hävittäjärykmentti 5:een Jäämeren rannalle. Hän lensi maineikkaassa ”Mäyräkoiralentueessa” laivasaattueiden suojauslentoja Pohjois-Atlantilla sekä pommituslentoja Murmanskin alueelle. Hän ampui lyhyessä ajassa alas useita venäläiskoneita. Myöhemmin hän ilmoittautui vapaaehtoisena valtakunnanpuolustukseen sekä sai jatkokoulutuksen Focke-Wulf Fw 190 -hävittäjään sekä Messerschmitt Me 163 -rakettihävittäjään.Ehkä jännittävimmät sotalentonsa Wolfgang Wollenweber lensi sodan lopussa Heinkel He 162:lla lentueenpäällikkönä suihkuhävittäjillä varustetussa Hävittäjärykmentti 1:ssä. Kolmannen valtakunnan johdon utopistisissa kuvitelmissa jopa Hitler-nuoret olisivat lentäneet tällä vallankumouksellisella lentokoneella, joka sai siksi nimen Volksjäger eli Kansanhävittäjä. Täysin uudenlainen, erittäin lyhyessä ajassa ja raaka-ainepulan vallitessa rakennettu lentokonetyyppi asetti kuitenkin niin kovat vaatimukset kokeneillekin lentäjille, että useimmat heistä kuolivat jo ensimmäisellä lennollaan maahan syöksyessään. Niinpä onkin lähes ihme, että Wollenweber lensi neljätoista kertaa He 162:lla ja selvisi hengissä. Valtakunnankotka kertoo viimeisen vielä elossa olevan ja tällä erikoislaatuisella koneella lentäneen aikalaisen tarinan.

Ilmavoimien menestynein reserviläisässä Olavi Puro (1918–1999) ehti ennen kuolemaansa kirjoittaa sotakokemuksistaan, jotka nyt julkaistaan ensimmäistä kertaa.Olavi Puro oli kokenut Helsingin pommitukset talvisodan syttymispäivänä, ja vannoi kostavansa siviilien pommitukset. Hän hakeutui ilmavoimiin ja pääsi hävittäjälentäjäksi Lentolaivue 24:ään. Lentoja Brewstereillä oli kuitenkin vähän, joten hänet lainattiin LeLv 6:een Tsaikka-lentäjäksi. Epäluotettavilla sotasaaliskoneilla lennettiin vaarallisia tiedustelulentoja Suomenlahdelle. Puron osaamista kuvastaa, että hän oli yksi viidestä Tsaikalla ilmavoiton saavuttaneesta lentäjästä.Keväällä 1943 hän palasi alkuperäiseen laivueeseensa, ja asianmukaisella kalustolla tulostakin alkoi syntyä. Todelliset ilmataistelijan kykynsä hän osoitti kesällä 1944, jolloin hän saavutti Messerschmitteillä suurimman osan ilmavoitoistaan. Haavoittumisestaan huolimatta sisukas taistelija palasi laivueeseensa, ja kipsattu jalka Mersun sivuperäsinpolkimeen sidottuna Olavi Puro saavutti vielä useita ilmavoittoja.Olavi Puro lensi 207 sotalentoa ja saavutti 36 ilmavoittoa. Kirjassa on liitteenä Puron lentopäiväkirjan sivut rintamalaivueista

21 x 30 cm.

14 x 21 cm. Karttaliite lopussa.