30. heinäkuuta Lontoon Wembley-stadionilla pelattua loppuottelua seurasi hornankattilassa paika päällä kaiken kaikkiaan 93 802 silmäparia. Isäntämaa Englanti kohtasi Saksan liittotasavallan.Englanti lähti otteluun kokoonpanolla Gordon Banks (mv), George Cohen, Ray Wilson, Nobby Stiles, Jack Charlton, Bobby Moore (kapteeni), Roger Hunt, Alan Ball, Bobby Charlton, Geoff Hurst ja Martin Peters.Saksan liittotasavallan kokoonpano oli taas seuraavanlainen: Hans Tilkowski (mv), Horst-Dieter Höttges, Willi Schulz, Wolfgang Weber, Karl-Heinz Schnellinger, Helmut Haller, Franz Beckenbauer, Wolfgang Overath, Uwe Seeler, Siegfried Held ja Lothar Emmerich.12 minuutin pelin jälkeen Saksan Helmut Haller laukoi ottelun avausmaalin Gordon Banksin selän taakse, mutta vain kuusi minuuttia tämän jälkeen Geoff Hurst ohjasi Bobby Mooren vapaapotkun maaliin nostaen isännät tasoihin. Jännittävä 1-1-tilanne säilyi 77. peliminuutille, kunnes Martin Peters vei Englannin 2-1-johtoon. Vain hetken ennen varsinaisen peliajan päättymistä Wolfgang Weberin vapaapotku upposi Englannin verkkoon ja Saksa nousi tasoihin. Ottelua jatkettiin jatkoajalla. Kun 11 minuuttia jatkoaikaa oli pelattu, Hurst laukoi pallon yläriman alareunaan, josta se kimposi suoraan alaspäin. Tilanne oli hyvin epäselvä, sillä jalkapallon sääntöjen mukaan pallon tulisi olla kokonaan maaliviivan yli. Viimeaikaistenmilloin? Oxfordin yliopiston tutkimusten ja videoanalyysien mukaan pallo ei ollut missään vaiheessa kokonaan maalikehikon sisäpuolella. Hurstin maali kuitenkin lopulta hyväksyttiin, ja Englanti siirtyi 3-2-johtoon. Lopullinen sinetti otellulle oli, kun Moore löysi pitkällä syötöllä vapaana olleen Hurstin, joka ei epäröinyt, vaan viimeisteli numeroiksi 4-2.