Antikvariaatti.net - tarjolla 985890 nimikettä

12 x 19 cm.

13 x 20 cm.

6 x 10 cm.

ISO pipa, 2009. 1. painos. Vuonna 1995 julkaistu Pipa päässä rotvallir reunalla sai Suomessa aikaan murrevillityksen. Hannu Hyttisen toimittama teos on nyt kasvanut mittaa liki kolminkertaiseksi, Iso pipa pitää sisällään noin 800 erillistä sanaa tai sanontaa.<br/><br/>Postikulut : ykkösposti 2,00€ / kakkosposti 1.80€. v. 2014. Uusi opus on syntynyt Hyttisen viimeisten neljäntoista vuoden saalistuksen tuloksena. Leipätöikseen Moroon kirjoittava toimittaja on saanut tampere-sanoistaan myös paljon lukijapalautetta ja tottakai tamperelaiskavereilta satelee vinkkejä.Iso pipa on opastus tampereen kiälen sanastoon ja maantieteeseen ja samalla saa vinkkejä siitä, kuinka kiältä voi reenata.- Mää halusin laajemminkin opastaa tampereen kiälen käyttöön, Hyttinen selventää.Tamperelainen elämänmeno käydään läpi ihan pikkukillistä aikamieheen.Kiälen oppimiseen kaveriksi alkuperäisasukasTampereen kiälen voi oppia, jos on Hyttistä uskominen. Tampere-seuran julkaisema suursanakirja Iso pipa auttaa alkuun ja helpottaa karikoiden yli, mutta todelliseen oppiin pääsee käsiksi, kun hankkii avuksi tamperelaisen kaverin. Tampereen kiälelle kun on lähes mahdotonta kirjoittaa ääntämisohjeita. Esimerkkinä haastavasta äänteestä Hyttinen mainitsee Koivistonkylän, eli Koikkarin.-Sehän on vähän niinku koe-iikkari, että kuinka sää nyt kirjotat sen sitten. Reenaamiseen tarvitaan paikallinen opettaja, Hyttinen suosittaa.Kielimuuri ei ole ylittämätönTampere ja suomi on kieliryhminä ilman muuta sukua toisilleen, mutta kyllä hankaluuksia saattaa kieliryhmien väliseen ymmärrykseen tulla.Tampereella on omintakeista sanastoa, mitä ei muualla Suomessa käytetä, klassikkoesimerkki tästä sana rotvalli. Kielirajat eivät ole kuitenkaan kaupungin rajoissa kiinni, maakunnassa löytyy samaa sanastoa. Pirkkalassa, Nokialla, Kangasalla ja Teiskossa kommunikoidaan samalla kielellä sujuvasti.Älä ny munaa ittees - vältä tämä kardinaalivirheHannu Hyttisen opus Iso pipa auttaa myös välttämään itsensä nolaamisen tamperelaisten silmissä, vaikka suurin moka on äkkiä paljastettu.- Pahimpia virheitä on tervehtiä sanoilla "som moro", koska sehän on tarkoitettu aina hyvästelyyn, Hyttinen linjaa.Muista kielellisistä kaameuksista Hyttisen korvaan iskee sana "kaa", mikä pitäisi ehdottomasti olla Tampereella "kans".Tamperelaisen kanssa tarvitaan kärsivällisyyttäKun tamperelaiselta kysyy "Mitäs sulle kuuluu?" vastaus saattaa olla, että "Jaa mulle vai?". Se vaatii hivenen aikaa, että pääsee itse asiaanHankalinta tampereen kiälen opettelussa lienee tamperelaisten omalaatuinen huumorintaju. Varsinkin äijien kesken harrastetaan armotonta vinoilua, mikä saattaa ulkopaikkakuntalaisesta kuulostaa tylyltä.- Emmää tiärä miten sitä opiskellaan, muuten kuin olemalla paikkakuntalaisten kanssa, Hyttinen naurahtaa.Murresanakirjat vahvistavat paikallista kielenkäyttöäMurrevillitys lähti liikkeelle Hyttisen taskukirjasta Pipa päässä rotvallir reunalla. Kirjan suosio näkyy myös tampereen murteen vahventumisena.- Ihmiset ovat ottaneet käyttöön niitä vanhoja sanoja, mitä oli siinä kirjasessa, Hyttinen sanoo.Murre on saanut myös hyväksynnän villityksen myötä. Nyt paikallislehdissä saatetaan jo käyttää murresanoja, kun aiemmin siitä olisi tullut sanomista.Jos Hyttiseltä kysyy omaa suosikkisanaansa tampereeksi, täytyy hänen miettiä hetkinen. Isossa pipassakin sanoja löytyy noin 800, ja ne ovat vähän kuin omia lapsia.- Sanotaan nyt vaikka ropuliainen, joka tarkoittaa myhkyräistä. Siinähän on tää hieno ärrä ja se muutenkin soljuu hienosti. Se on yksi näistä monista mielisanoistani, Hannu Hyttinen summaa.Lähteet: YLE Tampere / Mari Vesanummi

Suomen Kuvalehti 1952 nr 13 -mm. Kannessa Jalkasen tytöt, Rajakarjalaiset häät ohjaus Riku Kuikka, Hilma Jalkanen tyttöjen Olympiaohjelma, Ihminen voi valittaa muttaeläin on mykkä, Kesäkuun 19. 1900 laskettiin Suomen Kansallisteatterin perukivi.<br/><br/>25 x 32 cm.

noin 140 kpl,on tuplia,triplojakin..

Postikulut: ykkösposti 6,00€ / kakkosposti 5,40€ v. 2014.Varikon toimialaan kuuluu ampumatarvikkeiden ja räjähdysaineiden valmistus, materiaalin huolto, lataamotoiminta sekä varastointi ja logistiikkatoiminnot. Se sijaitsee kaupungin eteläpuolella Vuortenvuoren alueella Jyväskylä-Haapajärvi-radasta haarautuvan oman sivuraiteen päässä ja sillä on parhaimmillaan työskennellyt noin 150 työntekijää.Varikolla on myös oma palokuntansa.Historia:Sodan aikana varikko siirrettiin Viipurista Jepualle Pohjanmaalle. Sen jälkeen varikko toimi keskusvarikkoaikana Kokkolassa. Puhekielessä varikko on myös Vuortenvuoren varikko.Aikaisemmat nimet:Varikko on tunnettu aikaisemmin seuraavilla nimillä:- Haapajärven Asevarikko (HaapajAseV), 1993-2007- Asevarikko 8 (AseV 8), 1952-1992 (Kokkolassa sijainneen Keskusvarikko 8:n osa)- Asevarikko 5 (AseV 5), 1941-1945- Ampumatarvikevarikko 5 (ATV 5), 1939-1941- Asevarikko 2 (AseV 2), 1930-1939- Ase- ja Ampumavarikko 2, 1921-1930- Viipurin Asevarikko, 1918-1921- Viipurin Sotavarikko, 1918Organisaatio:Tuotantopäällkkönä toimii insinöörimajuri Jouko Korkeakoski. Aikaisempia päälliköitä ovat mm.:insinöörieverstiluutnantti Hannu Torvieverstiluutnantti Jukka Nikkarieverstiluutnantti Kari Hautasaarimajuri Leo Ukkonen 1994-majuri Pekka Ruuska 1993-1994majuri Eero Tikkanen 1972-1980kapteeni Armas Knuutila 1965-1967everstiluutnantti Yrjö Kuosmanen 1960-1964, AseV 5 pääll.http://fi.wikipedia.org/wiki/Haapaj%C3%A4rven_Varikko

15 x 21 cm.

Postikulut: ykkösposti 4.00€/ kakkosposti 3.60€.60 vuotta on kulunut siitä, kun Otavan ja Valistuksen yhdessä julkaisema Karjalan lasten aapinen joutui neuvostovastaisena kiellettyjen kirjojen listalle. Nyt on kursailtu säällinen aika, ja ao. oppikirja on tupsahtanut julkisuuteen näköispainoksena, tuskin kuitenkaan alkuperäiseen tarkoitukseensa eli Karjalan lapsille tai kenellekään muullekaan lukutaitoa opettamaan. Uudelleensynty lienee nostettu muistuttamaan siitäkin, että aapinen on aina ollut lapsen ensimmäinen yhteiskuntaopin kirja vaikka aapisen perustehtävä onkin ollut ikiajat opettaa lapsia lukemaan.Alunperin Karjalan lasten aapinen ilmestyi Suur-Suomen uuden nousevan polven eli jatkosodan aikana valloitetun Karjalan lasten oppikirjaksi - tosin aika myöhään, koska sen ilmestymisvuonna 1942 sotaonni jo kääntyi.Nostalgisen aapisen kirjaimet tietysti ovat meikäläisiä eli latinalaisia, eivät kyrillisiä, ja teksti pääasiassa suomea, osittain myös karjalaa.Sinänsä viattomalta näyttävä kirja sisältää tosi reipasta propagandaakin, tekee mieli sanoa, kun tutustuu uusvanhaan aapiseen.Loppupuolella, jossa ei enää opeteta tavaamaan, esitellään Suomea ja sen merkittäviä kohteita selkokielellä.Eduskuntatalon mustavalkean valokuvan tekstinä on esimerkiksi seuraava, taatusti valvontakomissiota rassannut virke: "Eduskuntatalo, johon Suomen vapaan kansan edustajat kokoontuvat valtakunnan asioista päättämään."Suomea kuvaillaan Karjalan lapsille oppikirjan sivuilla seuraavasti:"Ennen raja erotti meidät Suomesta. Ennen vieras venäläinen piti Karjalaa vallassaan. Nyt on toisin. Raja ei enää erota meitä veljistämme. Vieras sortaja on ajettu omalle maalleen."Mikä sinusta tulee -vuoropuhelussa Ontro, Iivo, Jaakko, Alli, Anni ja Eeva rupeavat happy endissä veturinkuljettajaksi, puutarhuriksi, opettajaksi, karjakoksi ja meijeriköksi sekä sanovat kaikki yhdessä: "Niin me rakennamme Karjalaa kauniimmaksi ja rikkaammaksi."Samalla sivulla ovat Vienan ja Aunuksen laulun sanat, jonka viimeiset säkeet päättyvät:"Ja laulakaamme laajoin suin/ ja rinnoin täysin riemastuin,/ kun meitä johtaa vapaus,/ tuo kansain oikeus!"Kirja piirroksineen, arvoituksineen, sarjakuvineen, sananlaskuineen ja pikku tarinoineen jakautuu kahtia.Alkuosa on värillinen ja periaapismainen tavutettuine, yksinkertaisine lauseineen. Tässä aapisveteraanin, Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun suomen kielen professorinakin tunnetun Aarni Penttilän luomuksessa on kaksi kuvittajaa, Rudolf Koivu ja Aarne Nopsanen. Kauniit kuvakirjamaiset alkusivut edustavat koivunmaista käsialaa. Tässä kirjassa esiintyy Koivun kuuluisa kaksivärikuvitus, jossa käytettiin vain punaista ja sinistä mutta se tehtiin näitä värejä niin taitavasti yhdistellen, että lopputulos saatiin parhaimmillaan näyttämään kahta kalliimmalta neliväripainatukselta.http://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/vieras-sortaja-on-ajettu-omalle-maalleen/363295/

6 x 8 cm keräilykortti harvinaista sarjaa.

6 x 8 cm keräilykortti, harvinaista sarjaa.

6 x 8 cm keräilykortti, harvinaista sarjaa.

6 x 8 cm keräilykortti. Harvinainen sarja.

6 x 8 cm keräilykortti, harvinaista sarjaa.

6 x 8 cm keräilykortti, harvinaista sarjaa.

6 x 8 cm keräilykortti, harvinaista sarjaa.

6 x 8 cm keräilykortti harvinaista sarjaa.